Tunnet
opetettavan ja ohjattavan ryhmän henkilöiden erilaiset oppimistyylit. Sinun
pitää saada oppi perille englannin kielen ääntämisessä, visuaalisen oppimistyylin
omaavalle Ellille. Kalle taas on auditatiivinen oppija ja hänet pitää saada
innostumaan suomen kielen säännöistä. Sokerina pohjalla on Olga, joka on
hyvinkin liikkuvaista sorttia. Hänelle sinun on selvitettävä Suomen eduskunnan
toimintaa.
Oppimistyylillä
tarkoitetaan tapaa hankkia ja käsitellä tietoa. Henkilöt lähestyvät eri tavalla
opittavaa asiaa, jäsentäen sitä kukin omalla tavallaan. Yleensä
valtaoppimistyyliksi tulee tyyli, jonka avulla opittu asia opitaan parhaiten. Oma
tyyli kehittyy koko elinajan. Se muokkautuu oppimistilateiden ja
oppimisympäristöjen mukaan.
Auditatiivinen
oppimistyyli:
Henkilö
oppii parhaiten kuuloaistin avulla. Auditiivinen tyyppi käyttää sisäistä
puhetta: hän kuulee kysymyksen, toistaa sen mielessään, vastaa siihen
mielessään ja vastaa sitten ääneen. Tämä saattaa ärsyttää visuaalisia ja
kinesteettisiä tyyppejä, jotka ovat nopeampia. Auditiivinen ihminen oppii
kuuntelemalla ja hän kiinnittää huomiota äänenpainoihin, taukoihin ja sävyihin.
Auditiivinen ihminen nauttii hiljaisuudesta. (Repo & Nuutinen 2003, 36-37.)
Visuaalinen
oppimistyyli
Visuaalisen
henkilö oppii hahmottamalla tietoa erilaisista kuvioista, taulukoista ja
miellekartoista näkömuistin avulla. Hän lukee mielellään, piirtelee
muistiinpanoihin, mutta pitkästyy pikkutarkkaan selittämiseen. Hän on myös hyvä
organisaattori (Repo &Nuutinen 2003, 35-36).
Kinesteettinen
oppimistyyli
Kinesteettisesti henkilö oppii parhaiten kehon ja toiminnan
kautta. Hän koskettelee ja kokeilee asioita. Hahmottavalle oppijalle
havainnollistaminen on toimintaa, jota hänen täytyy päästä itse tekemään ja
kokeilemaan. Testi oman oppimistyylin tunnistamiseen: http://www.humanic.fi/php/oppimistyylit.php.
Kyse
on siitä, millä tavalla havainnollistamme opetusta. On hyvä suunnitella
etukäteen tavoitteet sopivia keinoja käyttäen. Lähtötilanne on se että luokassa
on monen tyylin oppijaa ja heidät kaikki tulee ottaa huomioon opetuksen
havainnollistamisessa. Listataan erilaiset tavoitteet (Repo, Nuutinen 1998,89):
i.
Kiinnostuksen
herättäminen, voidaan
tehdä esimerkiksi musiikin, kuvien, videoiden, näytteiteiden, omakohtaisten demonstraatioiden,
keskustelun, sitaattien, lehtileikkeiden, huumorin ja tarinoiden avulla.
ii.
Virkistäminen,
rentoutuminen ja mielikuvien luonti, tässä voi olla apuna suggestio,
musiikki, rentoutumisharjoitukset, taukojumppa, kuvittelu, piirtäminen,
värittäminen ja erilaiset leikit
iii.
Ymmärtäminen,
hahmottaminen ja tiedon yhtenäistäminen, kuvat, kaaviot, piirrokset, näytteet,
haastattelut, piirtäminen, rakentelu, kokeilu ja selailukalvot
iv.
Kokonaisuuden
esittäminen, kertaus ja muistin virkistys, sisällysluettelo, mind map,
kaaviot, tehtävät ja keskustelu
v.
Toiminnan ja
osallistumisen aktivointi, porinaryhmät, haastattelu, leikit, kilpailut,
tehtävät ja älypähkinät
vi.
Muistiinpanon
helpottaminen,
ydinsanat ja jäsentelyt näkyviin, tekstikalvot, taulun käyttö, sanelu, täydennettävät
monisteet ja selailukalvot
Visualinen
oppija Elli hahmottaa ja muistaa parhaiten kuvien avulla tapahtuvan havainnollistamisen.
Englanninkielen ääntämisessä Elille on apua tietokoneohjelman avulla
tapahtuvasta sanojen ääntämisharjoittelusta, jossa aiheeseen liittyvä kuva ja
ääntämisohje ovat mukana. Ääntämisharjoittelua ja muistamista voi viedä
eteenpäin näyttämällä vain kuvan.
Luokka
voi myös seurata englantilaisia sarjoja tai elokuvaa ja tehdä toistoja sanojen
ääntämisestä. Samaa voi tehdä myös kotona joko TV:n tai tietokoneen näytöltä.
Kalle
oli kuuntelija. Luokan ohjaaja voi aluksi kerrata suomen kieliopin sääntöjä.
Ryhmille jaetaan sääntöpaketit joista he tekevät esimerkit. Ryhmät lukevat
säännön ja esimerkin toisille ryhmille. Toinen tapa on antaa oppilaiden
kuunnella äänikirjoja ja löytää sieltä esimerkkejä suomenkielen säännöistä.
Olga
tykkää toiminnasta ja paras tapa oppia Suomen eduskunnan toimintaa on järjestää
luokkaan eduskunnan kyselytunti. Valitaan puhemies ja ministerit. Edustajat
voivat jakautua vasemmistosta oikeistoon ryhminä. Puhemies johtaa kyselytuntia
ja kopauttaa nuijaa. Kyselytunnin päätteeksi voidaan kerrata eri toimijoiden
tehtäviä eduskunnassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti