Elämme
vuoden 2013 jälkimmäistä puoliskoa. Naapurimme Lotta aloitti elokuussa
peruskoulussa. Lotta on vuonna 2050 parhaassa työiässä 44 vuotias. Mitä annettavaa
yhteiskunnalla pitäisi olla Lotalle?
Ennen
kun voi ennustaa, on tiedettävä mennyt. Mikä tosin ei ole kaksinen
viimeaikaisen kehityksen valossa tarkasteltuna. Peruskoulu-uudistuksen jälkeen
vuodesta 1970 suomalaisten koulutustaso on noussut kokoajan. Kansainvälisyys ja
globaali olemassaolo ovat tulleet jäädäkseen. Voidaan myös puhua informaatioteknologian
arkipäiväistymisestä koulumaailmassa. Saamme helposti tietoa maailman
tapahtumista Internetin avulla. En tiedä onko Lotalla jo kuinka monta
kansainvälistä Facebook- kaveria, mutta vähän vanhemmilla niitä jo on. Kielitaito
on perusasia ja se kehittyy Internetissä toimimalla.
Koulussa
Lotta saa kaverikseen aivan varmasti mahanmuuttaneiden perheiden lapsia. Suomessa oli
vuonna 2011 noin 183000 vakituiseen täällä asuvaa ulkomaalaista. Heitä on
täällä lääkäreinä, koodaajina, rakentajina, jne. Työnantajat arvostavat heidän
työpanostaan ja kansainvälisiä yhteyksiään.
Eivät
koulutetut suomalaiset nuoret aikuiset ole sen huonomassa asemassa
työmarkkinoilla. Monesti yrityksen työkieli on englanti, jo sen vuoksi, että
osa työkavereista on ulkomaalaisia tai työskentelee yrityksen ulkomaan
toimistolla lähibisnesalueella. Työnkuva on myös muuttunut enempi
välineellisemmäksi. Tietokone ja globaalit nettiyhteydet kuuluvat työn kuvaan
päivittäin.
Harrastukset
ovat kansainvälisiä. Kaverit tapaavat toisensa harrastusten merkeissä
ulkomailla. Kulttuurit osataan tulkita puolin ja toisin. Verkottumista tapahtuu
koko ajan. Välttämättä uutta kameraa tai tietokonetta ei osteta kotimaasta,
koska sen voi saada verkkokaupasta halvemmalla ulkomailta, suoraan kotiovelle
kuljetettuna.
Mitä
tulevaisuuden eväitä opettajilla on Lotalle annettavana? Vai kasvaako Lotasta
kansainvälinen nuori, jonka arvomaailma myötäilee erilaisten kulttuureiden
rajapintoja joustavasti missä milloinkin ollaan. Voidaan kysyä onko yhteinen
maapalomme sitten tulevaisuudessa parempi ja vakaampi paikka elää? Luulenpa
että moni on kanssani samaa mieltä, että ei ole. Jo yksin raaka-aineiden
riittävyys johtaa kilpailuun niiden käytöstä. Väestö muuttaa asumaan
kaupunkeihin. Tuoko se ongelmia puhtaan veden ja ravinnon jakeluun, mihin
laitetaan ympäristöjätteet, miten turvataan lämmitysenergian saanti. Vaikutta
siltä, että pienen Lotan tulevaisuus liittyy ongelmiin ja lisäongelmiin.
Lotalle tulisi koulussa opettaa siis ongelmanratkaisutaitoja. Vielä kun Lotta
ja hänen kaikki kaverit saadaan yhdessä pohtimaan ja ratkaisemaan ongelmia,
voimme turvallisin mielin ottaa ongenvavan käteemme ja mennä virtuaalikalaan
Alaskaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti