Virtuaalivierailut oppilaitosympäristössä

Verkon kautta tapahtuvaan verkkovierailuun tarvitaan oppilaitoksen luokkaan verkkokokousjärjestelmä. Sovittuna aikana asiantuntijavierailija tulee virtuaalivieraaksi luokkaan ja kertoo aiheestaan oppilaille tietokoneen ja dataprojektorin välityksellä. Toiminnan tavoitteena on avoin oppimisympäristö, joka avaa luokan oven ympäröivään maailmaan. Asiantuntijan esitelmät innostavista ja ajankohtaisista asioista antavat oppilaille toisenlaisen näkökulman oppilaitosympäristön ulkopuolelle ja voivat olla sytyke johonkin pidemmälle tulevaisuudelle. Oppimisympäristön rajoina voidaan pitää teknisten laitteiden saatavilla olemista ja asiantuntijaverkon laajuutta.

Verkkovierailut sopivat myös työpaikkatutustumisiin, jolloin yhteyttä otetaan työpaikan asiantuntijaan hänen työpaikalleen. Verkkovierailut voidaan tallentaa ja poissaolevat voivat katsoa ne jälkeenpäin. Opiskelijan kysymyksiin voidaan vastata ja olla interaktiivisesti vuorovaikutuksessa.

Fysiikan ja kemian oppituntien aiheisiin liittyen hankkisin verkkovierailijoita alan yrityksistä, niin koti- kuin ulkomailta. Ilmatieteenlaitos olisi varsin mielenkiintoinen paikka tutustua. Oppilaat saisivat kuulla luonnontieteiden koko skaalan sääilmiöiden ja sään ennustamisen näkökulmasta katsottuna. Myös uusiutuvan energian käyttö, tutkimus ja tekniset ratkaisut ovat kasvavan kiinnostuksen kohde. Uusiutuvaan energiaan liittyy niin fysiikkaa kuin kemiaa. Aurinkokennon rakentaminen kemianlaboratoriossa olisi mielenkiintoista ja kohtalaisen helppoa, kunhan puolijohdepinnat olisivat ennakkoon valmisteltu.

  

http://www.goodnewsfinland.fi/arkisto/uutiset/virtuaalivierailut-tuovat-tyoelamatietoutta-nuorille/

http://www.asiantuntijaverkosto.fi/

Mikä Asiantuntijaverkosto?

Asiantuntijaverkosto on verkkopalvelu, josta yläkoulun ja lukion opettaja voi etsiä haluamansa alan asiantuntijan ja ottaa häneen yhteyttä. Sovittuna aikana asiantuntija tulee luokkaan virtuaalivierailulle ja kertoo tunnin aiheesta oman työnsä ja osaamisensa näkökulmasta sekä vastaa opiskelijoiden kysymyksiin. Asiantuntijavierailu tuo oppitunnille uutta tietoa, tuoreita näkökulmia ja keskustelunaiheita kätevässä muodossa. Verkon kautta 20 minuutin vierailu voidaan toteuttaa vaivattomasti, tehokkaasti ja ekologisesti.

Asiantuntijaverkosto on Taloudellisen tiedotustoimiston Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alaisuudessa toimiva verkkopalvelu. Tavoitteenamme on tuoda nuoria, koulumaailmaa ja työelämää lähemmäksi toisiaan tarjoamalla opiskelijoille ja asiantuntijoille tilaisuuksia vuoropuheluun.

Tavoitteena nuorten työelämätietoisuuden lisääminen

Nuoret kokevat koulun ja sitä seuraavan työelämän kahdeksi erilliseksi kokonaisuudeksi. Linkkejä oppiaineiden ja konkreettisen työn välillä ei nähdä. Nuoret haluaisivat tukea työelämän kohtaamiseen jo kouluaikana. Tukea kaivataan opinto-ohjaajien lisäksi koko opetushenkilökunnalta. Työelämätaidot kuuluvatkin aihekokonaisuutena läpileikkaavasti jokaiseen perusopetuksen opetussuunnitelman oppiaineeseen.

Virtuaalisten asiantuntijavierailujen avulla on mahdollista kiinnittää oppiaineiden aiheita työelämän erilaisiin taitoalueisiin. Vierailun aikana asiantuntija kertoo tunnin aiheesta oman työnsä ja asiantuntemuksensa näkökulmasta syventäen oppikirjatietoutta. Vierailujen aikana nuoret saavat myös arvokasta tietoa jatkokoulutusmahdollisuuksista.

"Mulla olis kysyttävää..."

Tavoitteena avoin oppimisympäristö

Asiantuntijaverkoston tavoitteena on avata luokkahuoneen ovi: laajentaa oppimisympäristöä ja lisätä opiskelijoiden aktiivista vuorovaikutusta ympäristön kanssa.

Verkosto tuo opiskelijoille konkreettisesti esiin verkon mahdollisuudet tiedon jakamisessa, interaktiivisuudessa ja verkostoitumisessa. Kun opiskelija on vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden ja opettajan lisäksi asiantuntijan kanssa, hän voi hankkia mielipiteilleen ja kysymyksilleen vaihtoehtoisia näkökulmia ja ratkaisumalleja.

Opiskelijoiden kommentteja asiantuntijavierailuista

"Kivaa vaihtelua"

"Tosi hyvä juttu! Saa hyvin lisätietoa, kun kirja ei riitä ja opettajalla kestää selvittää asia. Tästä sai nopeasti tarkkaa tietoa."

"Pormestarin tasoisen asiantuntijan kuuleminen syvensi mukavasti tunnilla käsiteltyjä asioita."

"... että netinkin välityksellä voi haastatella!"

"Tärkeimpänä opin sen, että päättäjätkin ovat (vain) ihmisiä, joiden kanssa on aiheellista keskustella ajankohtaisista asioista."

"Huono puoli oli se, että aika loppui kesken."

"Vierailijalla oli sanottavaa ja saimme todellisuuden tuntua."

"Parasta oli kun sai esittää oman kysymyksen."

Asiantuntijaverkosto on voittanut 700 hakijan joukosta arvostetun European Schoolnet:in pääpalkinnon 2009,  uutta tekniikkaa hyödyntävänä innovatiivisena opetusmenetelmänä.

Esimerkkejä vierailuista

Hertan tarina

"Positiivisuus ja iloinen mieli" oli opiskelijoiden mielestä parasta Inka Honkasen vierailussa. Inka kertoi muotoilijan työstä sekä esineiden suunnittelusta ja valmistuksesta.

Tammerkosken lukion kuvataideopettaja Jaana Kortelainen otti yhteyttä suoraan projektisuunnittelijaan, sillä verkostossa ei vielä ollut kuvataidetta oppiaineena. Jaana toivoi, että saisi muotoilun asiantuntijan kertomaan opiskelijoille, miten tuote syntyy. Kurssin teemana oli kierrätys. Asiantuntija löytyikin ensimmäisellä puhelinsoitolla Globe Hope -yrityksestä. Inka Honkanen lupasi tulla kertomaan, miten Hertta-laukkuja valmistetaan.  

Inka näytti valokuvia Ruotsin armeijan käytöstä poistetuista villakangastakeista, napeista ja vanhoista virkatuista pitseistä. Materiaaleista koottiin näyttäviä laukkuja ja kukkaroita. Materiaalista valittiin taidokkaasti parhaat palat. Taskut, kruunukoristeiset napit ja vuorin tekstit hyödynnettiin valmistuksessa ja eriväriset ja -malliset pitsit tekivät jokaisesta laukusta yksilöllisen tuotteen. Globe Hope tunnetaankin erityisesti kauniista ja käytännöllisistä laukuistaan, vaikka yritys valmistaa nykyään myös vaatteita.

Kierrätysmateriaalin hyödyntäminen teollisessa valmistuksessa oli opiskelijoista erityisen kiinnostavaa. Luokka kuunteli keskittyneesti Inkan tarinoita vanhojen purjeiden ja armeijan käytöstä poistettujen vaatteiden etsimisestä ja varastoinnista. Materiaalia on ostettava silloin, kun sitä on tarjolla. Globe Hopen varasto onkin iso ja ehtymätön ideoiden lähde.

Inka sai myös pitkään kertoa muotoilijan koulutuksestaan ja opiskelustaan Kuopiossa. Muotoilija saattaa olla monen lukiolaisen unelma-ammatti, onhan Tammerkosken lukio erikoistunut kuvataiteisiin.

Lopuksi ryhmä täytti arviointilomakkeet vierailun onnistumisesta. ”Ihana asiantuntija” luki monessa lomakkeessa.

Etävieraana on kiva opettaa

Tampereen yliopiston tutkija Kirsi Salonen vieraili 23.2.2012 Hatanpään lukiossa historian oppitunnilla. Vierailu videon välityksellä oli uutta niin Kirsille kuin historian opiskelijoillekin. Vierailu sai opiskelijoilta hyvää palautetta ja muillekin oppitunneille toivottiin vastaavanlaisia asiantuntijatapaamisia.

Kirsi Salonen työhuoneessaan

Kirsi esittelee tutkimaansa keskiaikaista asiakirjaa.

Historian opettaja Mari Vares kaipasi kurssilleen virikkeitä ja uusia näkökulmia. Asiantuntijaverkoston sivuilta hän löysi Kirsi Salosen kortin, jossa Kirsi kertoi kiinnostavasti työskennelleensä Vatikaanin salaisissa arkistoissa. Kirsi mainitsi tutkivansa myös katolista kirkkoa, arkipäivän elämää, rikollisuutta ja syntejä. Mari kutsui Kirsin vierailemaan oppitunnille.

Akateemiseen varttiin mahtui paljon. Lyhyen vierailun aikana Kirsi ehti kertoa keskiaikaisen ihmisen elämästä, tavoista ja ajattelumaailmasta sekä tutkijan työstä ja opiskelusta Tampereen yliopistossa. Kirsi valotti keskiajan elämänmenoa monin tarinoin ja esimerkein ja toi siten kaukaisen ajan lähemmäs opiskelijoita.

Opiskelijoita kiinnosti erityisesti tutkijan työ ja sen hyvät ja huonot puolet. Kirsi mm. kertoi, että hän on joutunut opettelemaan latinaa ymmärtääkseen historiallisia asiakirjoja. Opiskelijat yllättyivät myös siitä, että tutkija joutuu matkustamaan paljon.  Kirsikin on reissannut pitkin Eurooppaa ja asunut työnsä vuoksi  ulkomailla.

Opiskelijoille jäi Kirsin vierailusta mieleen värikkäät kuvaukset rikoksista ja rangaistuksista. Erityisesti nuoria ihmetytti erot miesten ja naisten saamien kuoleman-
tuomioiden  toteuttamisessa, kunnianloukkauksesta langetetut kovat sakot ja korvan leikkaaminen varkaalta.

Kirsistä etävierailu oli kätevä, aikaa ei kulunut matkoihin eikä oppituntia tarvinnut valmistella. Kolmen kilometrin päähän Hatanpäälle olisi pitänyt matkustaa kahdella bussilla. Kirsi on pitänyt ystäviinsä yhteyttä Skypellä, joten juttelu kameralle ei tuntunut oudolta. Kirsin mielestä vartin vierailulle ehtii aina.

Asiantuntijaverkoston järjestämät tutkijavierailut lukioissa kiinnostivat Tampereen yliopiston tiede- ja
kulttuurilehti Aikalaista. Aikalaisen toimittaja kävi haastattelemassa Kirsi Salosta ja juttu julkaistiin
maaliskuun numerossa 5/2012. Aikalaisen nettiversiossa voi käydä lukemassa koko haastattelun.
Historian opiskelijoiden kysymykset Kirsille:

- Millaista on tutkia keskiaikaa?
- Mitä kieliä pitää osata ja missä olet tehnyt tutkimustyötä?
- Millaista oli keskiaikaisen ihmisen arki?
- Millainen oli keskiaikaisen ihmisen maailmankuva?
- Mitä pidettiin oikeana ja vääränä? Millaisia rikostapauksia oli keskiajalla?

 Mitä astronautti saa ottaa mukaan avaruuteen?

 

 

Sammon keskuslukion tähtitieteen kurssi huipentui avaruustutkija Neil Melwillen vierailuun 3.2.2012.
Neil kertoi työstään, näytti avaruusluotaimen rakennusmateriaaleja ja pienoismalleja sekä kertoi astronauttien elämästä.

Neil Melville työskentelee Hollannissa sijaitsevassa European Space Research and Technology Center -nimisessä teknologiakeskuksessa. Neil on System Engineer ESTEC -tutkimushankkeessa. Neil oli opettaja Annukka Virtasen entinen työkaveri ja löytyi siis opettajan omien verkostojen kautta.

Neil oli luvannut viettää opiskelijoiden kanssa kokonaisen tunnin, vaikka vierailut yleensä ovat paljon lyhyempiä. Aika kului nopsaan, sillä Neil nauratti opiskelijoita moneen otteeseen hauskoilla jutuillaan. Neili oli värikäs ja selkeä esiintyjä ja osasi ottaa yleisön omakseen.

Neil havainnollisti esitystään näyttämällä webkameran kautta luotaimen rakentamiseen kehitettyä materiaalia, joka muistuttaa mehiläispesän hunajakennostoa. Rakennusmateriaalin on oltava kevyttä ja kestävää, mikä tuo omat haasteensa luotaimen kokoamiselle. Rakennusmateriaali on käytännössä tyhjää täynnä. Neil esitteli myös luotaimen pienoismallia. Pienoismalli on nykyään Neilin työpöydällä kynätelineenä, mikä huvitti kovasti opiskelijoita. Opettaja vastavuoroisesti esitteli Neilille Suomessa julkaistua Avaruuslentäjän käsikirjaa, josta oli löytänyt Neilin nuoruudenkuvan.

Neilin vierailu äänitettiin ja opiskelijoille jaettiin linkki tallenteeseen. Näin kaikki ryhmän opiskelijat näkivät vierailun. Poissaolleet opiskelijat joutuivat myös vastaamaan opettajan tekemiin kysymyksiin, vastukset löytyivät tallenteesta. Flunssa-aikana kun luokasta on monta opiskelijaa yhtä aikaa sairaana, voisi olla hyödyllistä käyttää asiantuntijavierailun toteuttamiseen tarvittavaa verkkokokousjärjestelmää myös tavallisten oppituntien tallentamiseen.

Neil on kotoisin Englannista mutta työskennellyt jo jonkin aikaa Hollannissa. Vierailun kieli olikin englanti. Neil puhui selkeästi ja opiskelijat pystyivät seuraamaan vaivatta esitystä. Myös kaikki opiskelijoiden kysymykset esitettiin englanniksi. Neil olisi voinut yhtä hyvin vierailla englannin kielen tunnilla tai kahden opettajan yhteisenä asiantuntijana.

Eri oppiaineiden yhteiset vierailijat voisivat rikastuttaa opettajien yhteistyötä. Myös opiskelijat voisivat istua yhtä aikaa kahden oppiaineen tunnilla. Hyviä pareja reaaliaineiden kanssa ovat kielet ja opintojenohjaus.

 

Kirjailijan ammatti ja dekkarin aiheet

Dekkarikirjailija Seppo Jokinen vieraili marraskuussa 2011 Tampereen lyseon lukion äidinkielen oppitunnilla. Luovaa kirjoittamista opiskelevia kiinnosti erityisesti Sepon jännittävät elämänkokemukset, joista hän oli ammentanut aineistoa kirjoihinsa.

"Olipa mukava kirjailija ja mielenkiintoinen elämänkerta, häntä olisi kuunnellut pitempäänkin" kertoivat opiskelijat vierailun jälkeen.

Opiskelijat arvostivat kontaktia oikeaan kirjailijaan ja eritoten sitä, että saivat esittää omia kysymyksiä. Opiskelijoille oli uutta, että netin välityksellä voi haastatella."Kirjailijalla oli paljon sanottavaa ja hän toi todellisuuden tuntua opiskeluun", arvioi viisi tähteä vierailulle antanut opiskelija.

Asiantuntijavierailu innoitti opiskelijoita kirjoittamaan vierailusta Tampereen lyseon lukion Verkkotoveri-lehteen. Verkkotoveri jatkaa Rellun 1890-luvulla aloitettua lehdentekokulttuuria nykyaikaisesti sähköisenä. Lue juttu täältä!

Video asiantuntijavierailusta englannin kielen tunnilla 15.3.2011

		Tampereen englantilaisen koulun opettja Jamie Ann Mäkinen vieraili Annukka Suonion englannin kielen tunnilla Clasussa. Jamie kertoi miten englannin kieltä opetetaan lapsille Total Physical Responce Learning -menetelmällä. Video käynistyy klikkaamalla kuvaa.

WWF:n asiantuntija vieraili ympäristöekologian kurssilla

WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen vieraili klassillisen lukion biologian tunnilla keskustelemassa 1. vuosikurssin opiskelijoiden kanssa ihmiskunnan ekologisesta jalanjäljestä.

"Kannattaako kaupassa käydessä ostaa muovipussi vai biohajoava pussi?", "Kumpi on parempi vaihtoehto lähiruoka vai reilu kauppa?", "Miten voin pienentää ekologista jalanjälkeäni sellaisissa asioissa, joihin itse en voi suoraan vaikuttaa?" Muun muassa tällaisia kysymyksiä lukiolaiset esittivät maailman luonnonsäätiön suojelujohtaja Jari Luukkoselle, joka vieraili videoneuvottelun avulla ympäristöekologian oppitunnilla.

Vierailu oli osa Asiantuntijaverkosto-hankkeen oppituntivierailujen pilottikokeilua. Hankkeessa tamperelaisten lukioiden ympärille on kerätty koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden verkostoa kaikkien reaaliaineiden alalta. Asiantuntijat voivat vierailla lukioiden oppitunnilla videoneuvottelun avulla. WWF Suomi liittyi mukaan asiantuntijaverkostoon. "On mukavaa, että vierailuja voidaan järjestää virtuaalisesti ja näin voimme palvella useampia lukioita, vaikka emme aina pääse fyysisesti paikalle" kommentoi WWF Suomen ympäristökasvattaja Essi Aarnio-Linnanvuori.

Opiskelijoiden mielestä oppituntivierailut ovat mielenkiintoista vaihtelua oppitunteihin. Suurin osa pilottiin osallistuneista opiskelijoista koki vuorovaikutuksen videoneuvottelun kautta vierailevan asiantuntijan kanssa toimivaksi. Opiskeijat olivat etukäteen ryhmissä pohtineet heitä askarruttavia kysymyksiä, joita he pääsivät esittämään asiantuntijalle. "Sain tutuista asioista syventävää tietoa", pohdittiin palautteessa. "Opin paljon asioita, joihin ei muuten välttämättä oppituntien puitteissa ehdittäisi paneutua", kirjoitti oppituntipilottiin osallistunut lukiolainen.

Lähtisin suunnittelemaan fysiikkaan ja kemiaan liittyvää tiedonhankintatehtävää paikallisten- tai virtuaalivierailun pohjalta yritykseen, joka kiinnostaisi oppilaita. Aluksi oppilaat saisivat kerätä tietoja yrityksestä Internetin välityksellä ja selvittää tuotteiden vaatima fysiikkaa ja kemiaa. Sen jälkeen joko tehtäisiin yritysvierailu tai kutsuttaisiin yrityksen asiantuntija virtuaalivierailulle, jonka aikana oppilaat saisivat esittää kysymyksiä.

Alla on opettajan muistilista, kuinka tapahtuma suunnitellaan.

Muistilista

•Mieti, mikä aihe sopisi opiskeltavaksi yhteistyössä yrityksen

kanssa.

•Kartoita koulun lähellä olevia yrityksiä ja tutustu niiden

nettisivuihin.

•Muista, että yhteistyötä voi tehdä hyvin erilaisten ja

erikokoisten yritysten kanssa.

•Ota muita opettajia mukaan jo suunnitteluvaiheessa.

•Älä unohda opiskelijoitasi, kysy myös heidän kiinnostuksensa

kohteita ja toiveita jo suunnitteluvaiheessa.

Ota heidät suunnitteluun mukaan.

•Pohdi, mitkä tavoitteet opiskelulle asetat.

•Valitse opiskelun tavoitteiden ja sisältöjen perusteella

yritys.

•Tutustu yritykseen tarkemmin esimerkiksi netin kautta

ja mieti, miten tahdot opiskelijoittesi siellä opiskelevan.

•Ottaessasi yhteyttä valitsemaasi yritykseen pyydä saada

puhelimeen henkilö, joka vastaa koulujen kanssa tehtävästä

yhteistyöstä. Jos tällaista henkilöä ei yrityksessä

ole nimetty, niin keskustele toimitusjohtajan kanssa.

•Käy yrityksessä perehtyäksesi siihen yksityiskohtaisemmin.

•Esittele yrityksen edustajille valmiita ideoitasi, mutta ole

myös avoin heidän ehdotuksilleen.

•Valmistaudu perustelemaan, mitä hyötyä yritykselle on

yhteistyöstä.

•Tiedota rehtorille ja vanhemmille suunnitelmasta.

•Hoida aikataulut ja kuljetus hyvissä ajoin. Yhteistyössä

yrityksen edustaja voi myös olla avuksi.

•Keskustele opiskelijoiden kanssa opiskelukäynnistä ja

siihen liittyvästä kokonaisuudesta tehtävineen.

•Mieti, miten tuet opiskelijoittesi omaa aktiivisuutta, joka

palkitaan rikkailla kokemuksilla.

•On myös muita mahdollisia yhteistyön muotoja, esimerkiksi

yrityksen edustajat voivat tulla koululle pitämään

opetustuokioita.

•Pitkäkestoisesta yhteistyöstä tehdään sopimus, jonka

allekirjoittavat toimitusjohtaja ja rehtori, jotta henkilövaihdoksetkaan

eivät pääse vaikeuttamaan yhteistyötä

•Opiskelijat voivat itse laatia toisilleen tehtäviä opiskelukäynnillä.

•Opiskelijat voivat ”vakoilla” pareina yhtä yrityksen työntekijää

yhden työpäivän ajan tai muutaman tunnin ja

raportoida muulle luokalle seuraamansa henkilön työnkuvasta,

koulutustaustasta ja siitä, mihin hän työssään

fysiikkaa soveltaa. Jos mahdollista toteuta tämä koulun

opinto-ohjaajan kanssa yhteistyössä.

Miten suunnittelet tehtäviä?

Opettaja tuntee opiskelijansa ja yrityksen edustaja yrityksensä.

Niinpä opiskelijoille suunnatut tehtävät laaditaan

yhteistyössä yrityksen asiantuntijan kanssa. Tehtäviä laaditaan

ennakkotyöskentelyä, opiskelukäyntiä ja jatkotyöskentelyä

varten.

Fysiikkaan liittyviä tehtäviä suunniteltaessa voi esittää

itselleen esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä:

•Mikä fysiikan ilmiö on sovelluksen taustalla?

•Mitä fysiikan tietoja ja taitoja liittyy tuotteiden valmistusmenetelmiin?

•Mitä fysiikan tietoja ja taitoja tarvitaan laaduntarkkailussa?

Mitä suureita siellä mitataan ja miten se onnistuu?

•Mitä fysiikan tietoja ja taitoja tarvitaan tuotteen ja valmistusprosessin

kehittämisessä?

•Mitä fysiikan tietoja ja taitoja tarvitaan epäsuorasti tuotantoprosessiin

liittyvien asioiden suunnittelussa, muun

muassa työergonomian ja työturvallisuuden tarkkailussa

ja parantamisessa?

•Miten yrityksessä hyödynnettävien fysiikan sovellusten

yhtenäinen fysikaalinen hallinta perustuu fysiikan peruslakeihin

ja teorioihin?

•Miten saa opiskelijat tekemään kysymyksiä?

•Miten saan opiskelijat tekemään yrityksestä tehtäviä?

Hyödyt

• Tunnettavuus lähiympäristössä

lisääntyy.

• Luo positiivista julkisuuskuvaa.

• Kiinnostus teknisiä ja matemaattisluonnontieteellisiä

aloja kohtaan

lisääntyy.

• Yritys luo kontaktin mahdollisiin

tulevaisuuden työntekijöihinsä.

• Yritys alkaa elää ympäristölleen,erityisesti nuorille.

Onko opettaja asiakaspalvelija?

Tämä kysymys jäi pyörimään päähäni ja ei kun tuumasta toimeen. Minä kysyn itseltäni ennen kuin käännyn Twitterin asiantuntijoiden puoleen:Onko opettaja asiakaspalvelija? Lisää kysymyksiä, mitä on asiakaspalvelu ja kuka sitä tarvitsee?

Asiakaspalvelua tai yksinkertaisemmin palvelua on vaikea yksiselitteisesti määritellä. Onkin parempi keskittyä itse palvelutapahtuman arvioitiin (Gröönroos, 1998, 53). Gröönroos nimeää palvelujen neljäksi ominaispiirteeksi, että:

1.      Palvelut ovat aineettomia

2.      Palvelut ovat tekoja tai tekojen sarjoja

3.      Palvelut tuotetaan ja kulutetaan samanaikaisesti

4.      Asiakas osallistuu tuotantoprosessiin

Asiakas kokee palvelutilanteen aina henkilökohtaisena vuorovaikutustilanteena, eivätkä  he erota sitä yrityksen koko toiminnasta. Hyvä asiakaspalvelu käsitetään laadukkaana toimintana, jonka asiakas käsittää paremmin kuin palvelun aikana tehdyn konkreettisen työn, esimerkiksi auton huollon. Henkilökohtainen palvelutapahtuma jää asiakkaan mieleen ja usein liikkeet pyytävät asiakkaalta palautetta saadusta palvelusta, ja silloin asiakas kertoo ja antaa palautetta itse palvelutilanteesta. Sähköisten viestimien avulla tuotetut palvelut kuuluvat samaan vuorovaikutteiseen asiakaspalveluun.

 

Näyttäisi siis siltä, että olemmevahvasti yrittämisen puolella puhuttaessa asiakaspalvelusta ja sen merkittävyydestä. Mutta nythän minä unohdin, että oppilaitoksista valmistutaan asiakaspalveluammatteihin. Siis mitä? Oppilaitoksissa opettajat ja oppilaat ovat keskenään vuorovaikutustilanteessa eri oppimiskonteksteissa. Hotelli- ja ravintola-alan opetuksessa asiakaspalvelu on varsin tärkeässä osassa jo oppilaitosympäristössä. No, kukas muukaan mallina oppilaille voisi toimia kuin opettaja. Oliko se näin yksinkertaista? Opettaja siis laitetaan palvelemaan oppilaita, oppilaat ovat asiakkaita, he ovat maksavia asiakkaita. Ei ehkä sittenkään, mutta osittain yrittäjyyskasvatus pyrkii huomiomaan sen, että oppilaat saavat asiallisen mallin ja oppivat huomiomaan jo opiskeluympäristössä asiakaspalvelun merkityksen heidän tulevaisuuden tarpeista katsoen. Kaikkien meidän tulee osata viestiä ja käyttäytyä ammateissa niin, että tärkein lenkki hyvinvointiin on asiakas. Monet joutuvat vaihtamaan ammattia, eikä koskaan tiedä mihin palvelutehtävään tulevaisuudessa joutuu.

 

Opettaja on nykyisin oppimisen ohjaaja ja oppimisympäristön suunnittelija, ei niinkään luennoitsija. Hänen henkilökohtainen auktoriteettinsa tulee esille vuorovaikutustilanteissa oppilaiden kanssa. Luottamus oppilaisiin saavutetaan keskustelemalla ja toimimalla esimerkillisesti. Opettaja on kuitenkin se henkilö oppilaitosympäristössä, joka suunnittelee oppitunnit ja toteuttaa ne. Rehtoreilla on myös rankaisuvaltaa, eikä voida ajatella, että hän toimisi asiakaspalvelijana rangaistessaan oppilasta. Koska asiakaspalvelu on tärkeä oppiaine, opettaja suunnittelee ja ohjaa asiakaspalveluoppituntien toteuttamisen työelämän vaatimusten mukaisesti.

 

Siinä mielessä opettajan on huomiotava asiakaspalvelu, että hänen tehtävä on ylläpitää verkostoja yritysmaailmaan ja etsiä viimeisintä tietoa, joka hänen on pyrittävä saamaan oppilaiden tietoisuuteen. Oppilaiden vanhemmat saattavat mieltää opettajan niin, että hän on vastuussa meidän pojan tai tytön hyvistä arvosanoista, ja kun ne eivät toteudu, nähdään opettaja syypääksi oppimattomuuteen. Myös asenne, että vanhemmat käsittävät maksajina olevansa opettajan asiakkaita, joita opettajan tulee palvella saattaa johtaa kiivaisiin väittelyihin ja valituksiin.

 

Minä ottaisin mukaan oppilaitosympäristöön kolmanneksi pyöräksi työelämänasiantuntijat jo opiskeluvaiheessa. Työelämän vaatimusten huomioiminen tulisi ottaa paremmin huomioon opetusta suunnitellessa, eikä vaan huonona asiakaspalautteena työharjoittelutilanteiden jälkeen. Vanhempain iltoihin kannattaisi kutsua myös henkilöitä työelämästä.

Draamapedagogiikkaa Newton`s Law II

Kaksi henkilöä tulee luokkaan, toisella on jalkapallo käsissään.

‒ Tässä on hyvä tila potkia palloa, annahan tulla.

Hän potkaisee pallon toiselle, joka potkaisee vastapalloa ja alkaa hyppiä toisen jalan varassa valittaen nilkkaansa.

‒ Voi vitsi kun vihlaisi, miten se noin voimakkaalle tuntui?

‒ Sinä potkaisit vastapalloon. Mitä arvelet jos minä potkaisin palloa noin 20 m/s nopeudella ja sinä annat pallolle vauhdin vastakkaiseen suuntaan 35 m/s, mikä voima sinun nilkkaan kohdistuu?

‒ Sellainen joka tuntui, mutta millä keinoin voiman saisi selville?

‒ Ensin tulee mieleen yksinkertaisesti Newtonin dynamiikan peruslaki, eli kappaleen saama kiihtyvyys on suoraan verrannollinen kappaleeseen vaikuttavaan kokonaisvoimaan ja kääntäen verrannollinen kappaleen massan. Myös kiihtyvyyden suunta on sama kuin kokonaisvoiman suunta.

‒ Ei me tiedetä kiihtyvyyttä, mutta nopeus voidaan arvioida helpommin.

‒ Kiihtyvyys voidaan ilmoittaa nopeuden aikaderivaattana. Mutta arvioidaan aika, missä pallon suunta vaihtuu. Kävisikö 0,01 s?

‒ Elikkä, puhutaan keskimääräisestä voimasta aikana ∆t.

‒ Silloin voimme soveltaa kaavaa keskimääräinen voima F on pallon massa kertaa nopeuden muutos delta v jaettuna muutokseen kuluneella ajalla delta t.

‒ Ja siitä voidaan ratkaista keskimääräinen voima. Laitahan taululle.

Opettajan tehokeinot viestinnässä

Kun puhutaan opettajan tehokeinoista, minulle tulee ensin mieleen, että jotain on vialla, pitää käyttää tehokeinoja. Oppimisympäristöhavainnoilla koin paikallisessa ammattiopistossa, että jokainen uusi ryhmä oli ilmapiiriltään erilainen ja opettaja otti asian huomioon, tai joutui ottamaan asian huomioon, onnistuen siinä vaihtelevasti. Palautetilanteessa tunnin jälkeen opettaja kertoi ryhmän olevan helppo opettaa ja ilmapiiri oli motivoitunut tai sitten hän totesi, että tätä tämä joskus on. Ryhmässä ei tarvitse olla kuin muutama henkilö, jotka omalla huonolla käytöksellään latistavat ilmapiirin puun ja kuoren väliin. Silloin pitää käyttää opettajan tehokeinoja.

Itse suhtaudun hieman skeptisesti pitkiin tarinoihin ja niiden toimivuuteen tilanteen rauhoittajana, ainakin teini-iän ohittaneille opiskelijoille kerrottaessa. Ehkä heihin tehoaa paremmin pienet letkautukset, joihin he ovat itsekin oppineet sosiaalisessa mediassa, minkä he kokevat huumorina. Saman asian olen itse huomannut sosiaalisessa mediassa erilaisten asioiden tykkäämisestä. Teinit tykkäävät, ilmoittavat tykkäämisensä aivan erilaisista julkaisuista kuin keski-ikäiset henkilöt. Peruskoululaiset ovat jo sitten oma kastinsa, mutta he kuuluvatkin jo nettisukupolvea seuraavaan sukupolveen ja heille oleminen on yhtä kuin tietokonepeli kavereiden kanssa. Teineillä jutun on kuitenkin oltava tunnetasolla, siinä on oltava rentoa aitoa meininkiä. Johtopäätöksenä arvioisin, että kannattaa olla mukana sosiaalisessa mediassa ja imeä sieltä vaikutteita vaikkapa lurkkaajana. Ehkä sieltä voin oppia opettajana olemisen ihanuuksia teinien kanssa toimiessa. Pääseminen vuorovaikutukseen ja avoimeen luottamukselliseen kanssakäymiseen on kaikkien etu, niin opettajan kuin oppilaiden.

Opettajan esimerkillinen kielenkäyttö tarttuu myös oppilaisiin. Sen olen jo itsekin oppilaana todennut, että mielenkiintoiset ja kiinnostavat puhetyylit ja äänenpainot kiinnittävät oppilaiden huomiota ja tarttuvat heidän puheisiin. Mielestäni ammattiopistoihin pitäisi saada maltillisempaa kielenkäyttöä. Jos joka toinen sana alkaa V- kirjaimella, kertoo se jonkin asteisesta motivaation puutteesta ja epäsosiaalisesta käyttäytymisestä. Monet valmistuvat asiakaspalvelutehtäviin ja asiakas tulee olemaan se tärkein lenkki heidänkin hyvinvointia ajatellen. Parturi-kampaajille opetetaan asiakaspalvelua kahtena vuotena, mutta autonasentajat ja metallipuolen oppilaat ovat tuskin kuulleet sanaa asiakaspalvelu. Tässä kohdassa korostaisin yrittäjyyskasvatuksen ottamista huomioon kaikessa opetuksessa. Siihen kuuluu hyvät käytöstavat, kielenkäyttö ja toisen huomioiminen. Opettaja on malli oppilaille.

Omassa äänenkäyttönsä on aina parannettavaa ja mieleen on tullut mennä puheviestinnän kurssille saamaan lisäopetusta esiintymiseen. Videon eteen en ole uskaltautunut, sekin voisi olla keino reflektoida omaa osaamistaan. Toinen kielenkäytön kompa on murre, josta en ole täysin päässyt eroon. Ne van ovat nuo savolaiset sanat niin kuvaavia joskus, että toistan niitä sellaisenaan. Samalla tapaan en tosin itsekkään ymmärrä rannikkoalueen Det skodaa- juttuja.

Tv- uutisten ja urheiluselostuksen analysointi oli mielenkiintoista ja opettavaista. Näki, että kielenkäyttöä ja viestintää voidaan oppia ja se tulee ottaa tilannekohtaisesti huomioon.

 

"Monet ihmiset puhuvat unissaan. Opettajat puhuvat toisten nukkuessa."

Tuntematon

Oma viestinnän kehityssuunnitelma

Lähden kehittämään omaa viestinnän kehittämissuunnitelmaani miettimällä viestintää yleisellä tasolla. Mitä viestintä on ja millaista on onnistunut viestintä? On sanottu, että merkitystä ei ole sillä mitä tarkoitetaan, vaan sillä mitä ymmärretään. Onnistuneessa viestinnässä sanoma ymmärretään lähettäjän tarkoittamalla tavalla (Repo, Nuutinen 1998 ,12-13). Vuorovaikutus on myös osa viestintää ja sen tulkintaa. Viestin lähettäjälle annetun palautteen avulla voidaan varmistaa viestin tulkinta oikeaksi tai vääräksi.

Olen monesti ihmetellyt liikkuessani eri puolella Suomea, miten eri tavalla ihmiset tulkitsevat puhetta. Murrealueelta poistuminen vaikka Kalajoelle tuo mukanaan hölmistyneen tunteen puheviestinnän jälkeen, että ymmärsikö vastaanottaja mitä todella tarkoitin? Aina ei ole taitoa varmistaa että menikö asia perille. Savolaisena parhaiten tulen ymmärretyksi oman murrealueen piirissä. Tosin löytyy niitäkin vääräleukoja, joita en itsekkään tajua, mutta lähinnä ne ovat yksittäisten sanojen tulkitsemisen vaikeutta. Pidän kykyäni sopeutua erilaisiin tilanteisiin hyvänä. Olen ehkä liiankin avoin ja siitä voi saada väärän käsityksen. Vaikka yritän vain olla aito ihminen, minusta tehdään helposti kauppias, joka myisi vaikka vanhan äitinsä. Ei silti, äidinpuolen geeneissä on kauppiaita ja ei setäänikään voi moittia huonoksi kauppiaaksi. Kierrätti minua tunnin katselemassa vanhoja toimistokalusteita ja sen jälkeen möi minulle elämäni kalleimmat yöpöydät.

Mikä on tavoitteeni opettajana, viestijänä oppimistilanteessa? Siitä tässä on nyt kyse. Ensimmäinen tavoite on tulla ymmärretyksi oikein, ja sen varmistaminen vuorovaikutuksella. Jos minä en pääse vuorovaikutustilanteeseen oppilaiden kanssa, olen silloin lähtöruudussa. Mistä se voi johtua, jos näin käy? Se voi kieliä luottamuksen puutteesta, viestijät eivät tunne vielä toisiaan. Aina voin avata vuorovaikutteista keskustelua kysymällä, mutta jos palaute tulee suoraan kysymättä ja juttu jatkuu siitä, niin olisin tosi mielissäni. Koska toinen tavoite voisi olla se, että viestinnästäni syntyy avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, johon kaikki voivat osallistua tasapuolisesti. Hyvän oppimisilmapiirin saavuttaminen parantaa luokkahenkeä ja tekee opettajankin työnteosta mielekästä. Tarkoitus on että ryhmä oppii ja opettaja pystyy sen toteamaan vain vuorovaikutuksen keinoin.

Opettajan pitää olla myös hyvä kuuntelija. Hänen tulee sisäistää oppilaan sanomisen pääkohdat ja pystyä antamaan tukea sen jälkeen ongelmissa. Toisaalta valmiiden vastausten viestiminen ei ole järkevää, vaan ohjaava viestintä. Pidän omina vahvuuksina luovuutta ja periksiantamattomuutta. Toisen tasapuolinen huomioon ottaminen on myös vahvuuteni, jonka uskon lisäävän luottamusta vuorovaikutuksessa. On myös osattava pitää luottamus toista kohtaan. Ei kannata sanoa hölmöä, jos ei tiedä asiaa, kannttaa pitää joko suu kiinni tai tunnustaa ettei tiedä asiaa, mutta ottaa siitä selvää ja tosiaan ottaa selvää.

Lähiviestinnän kehityssuunnitelmani koskee opettajaharjoittelua keväällä ja siihen voisi tulla seuraavanlaisia otsikoita:

1.      Luota itseesi.

2.      Ole rehellinen itsellesi

3.      Älä vähättele kuulijaasi vaan pyri vuorovaikutukseen kaikkien kanssa. Sillä heillä on oppimiseen oikeus.

4.      Ota selvää toimintakulttuurista

5.      Ota vastaan palautetta

6.      Ota huomioon teknologia viestinnässä

7.      PIDÄ OMA SELKEÄ LINJA

8.      Muista että aina voit opiskella lisää ja oppia uutta

 

Uutistenlukijoiden ja urheiluselostajien äänenkäyttö

Uutistenlukijoilla jos kenelläkään tiedetään olevan selkeä, rytmikäs, luonnollinen ja hyvä sävelkulun omaava ääni. Uutistenlukijoiden ei tarvitse lukea uutissähkeitä paperista, vaan tekstit ovat luettavissa näyttöpäätteeltä. Tällöin katsekontakti pysyy koko ajan suoraan kameraan päin. Samalla ääniväylä pysyy avonaisena ja äänen muodostuminen on helppoa. 

Seitsemän uutiset 1.10.2013 klo 19.00 MTV3:lla ovat analysoimani uutiset. Merkillepantavia asioita ovat:

1.      Kaikki sanat lausutaan hyvin selvästi viimeistä n-kirjainta myöten

2.      Äänenkäyttö on hallittua ja äänenpainot eivät kovin paljon muutu korkeampaan tai matalampaan suuntaan

3.      Tauot asioiden kertomisen välillä ovat selkeitä. Tauot lisäävät uutisten tärkeyden astetta ja tuovat sille omat merkityksensä, jotka jämäköittävät käsiteltävää aihetta

4.      Eri uutistenlukijoilla on oma äänen sävelkulku. MTV3:n seitsemän uutisissa oli kaksi uutistenlukijaa, mies ja nainen, mutta heidän äänensä sopivat hyvin yhteen. Samantyyppinen sävelkulku ja artikulointi

5.      Eilen ei ollut havaittavissa uutistenlukijoiden oman tunnetilan tulemista mukaan uutisaiheita lukiessa. Ilmeisesti USA:n valtion virastojen kiinni meneminen ei aiheuttanut sen suurempia tunnekuohuja, että ne olisivat näkyneet uutistenlukijoiden äänenpainoissa

6.      Asiasisältöjen ilmentämistä puhetta nopeuttamalla tai hidastamalla ei eilen seitsemän uutisissa tapahtunut. Ehkä uutistenlukijan haastatellessa USA:n paikallisreportteria tapahtui pientä puheen hidastumista. Osittain se johtuu aikaviiveestä, joka tulee näkyviin haastattelun yhteydessä

7.      Virallisuus on kuitenkin osa uutisten luotettavuutta. Jos haluamme nauraa uutisille, tulee katsoa uutisvuotoa. Siinäkin uutisia on vain nimen yhteydessä.

 

Kiinnitin huomiota Presidentti Obaman nimen lausumiseen. Siinä pidetään pieni tauko O-kirjaimen jälkeen.

 

Seuraavaksi analysoin Antero Mertarannan jääkiekkoselostusta jääkiekon MM2012 kisoista.

 

1.      ”Loistava paikka ja kiekko on maa..alissa.” Mertarannan ääni nousee loppua kohden ja tulee lopussa suorana huutona. Sopii tilanteeseen on hienoa hehkutusta.

2.      ”Nyt alkaa Rantasalmen miehellä kädet toimia ja mikä se on tehdessä, kun tuleva isä harjoittelee vaipanvaihtoa.” Sanat tulevat ryöppynä, äänenpaino on rytmikäs ja tauoton.

3.      ”Ja Vilppula iskee 5-2 Suomelle. Nyt alkaa aueta se kuuluisa pullo. Nyt alkaa juusto olla liian kypsää. Käki kello käy kuin siinä kuuluisassa Uuno Turhapuro elokuvassa. Kun sen piti kukkua, se puhui aivan omiaan ja Uuno joutui hankalaan välikäteen.” Tässä maalissa puhe vaihtuu ja äänen käytössä on havaittavissa osin matalia ja korkeita kohtia.

4.      ”Kyllä siellä on 2-0. Nyt alkaa varista vaahteralehdet Kanadan paidasta. Ja mitä ystävät nyt tapahtuu? Kanada ottaa aikalisän. On niin sanotusti pupu pöksyssä. Sitä on oikein porukalla mietitty, mitä se on se kun on pupu pöksyssä. Se on juuri tätä.” Tämä on havainnollisuudessaan ja hauskuudessaan ylivoimaisesti parasta Mertarantaa. Ääni lähtee alhaalta rauhallisesti kiihdyttäen ja loppuun tulee jämäkkä toteamus hitaasti ”Se on juuri tätä.”

 

Urheiluselostajalle on tärkeää luoda äänen rytmillä ja äänen painoilla sopiva tilannekuva, tässä tapauksessa jääkiekko-ottelusta. Tilanne on toinen esimerkiksi suunnistuskilpailussa, jossa selostaja kuiskii metsän kätköistä juoksijoiden tietoa saapumisesta rastille.