Uutistenlukijoiden ja urheiluselostajien äänenkäyttö

Uutistenlukijoilla jos kenelläkään tiedetään olevan selkeä, rytmikäs, luonnollinen ja hyvä sävelkulun omaava ääni. Uutistenlukijoiden ei tarvitse lukea uutissähkeitä paperista, vaan tekstit ovat luettavissa näyttöpäätteeltä. Tällöin katsekontakti pysyy koko ajan suoraan kameraan päin. Samalla ääniväylä pysyy avonaisena ja äänen muodostuminen on helppoa. 

Seitsemän uutiset 1.10.2013 klo 19.00 MTV3:lla ovat analysoimani uutiset. Merkillepantavia asioita ovat:

1.      Kaikki sanat lausutaan hyvin selvästi viimeistä n-kirjainta myöten

2.      Äänenkäyttö on hallittua ja äänenpainot eivät kovin paljon muutu korkeampaan tai matalampaan suuntaan

3.      Tauot asioiden kertomisen välillä ovat selkeitä. Tauot lisäävät uutisten tärkeyden astetta ja tuovat sille omat merkityksensä, jotka jämäköittävät käsiteltävää aihetta

4.      Eri uutistenlukijoilla on oma äänen sävelkulku. MTV3:n seitsemän uutisissa oli kaksi uutistenlukijaa, mies ja nainen, mutta heidän äänensä sopivat hyvin yhteen. Samantyyppinen sävelkulku ja artikulointi

5.      Eilen ei ollut havaittavissa uutistenlukijoiden oman tunnetilan tulemista mukaan uutisaiheita lukiessa. Ilmeisesti USA:n valtion virastojen kiinni meneminen ei aiheuttanut sen suurempia tunnekuohuja, että ne olisivat näkyneet uutistenlukijoiden äänenpainoissa

6.      Asiasisältöjen ilmentämistä puhetta nopeuttamalla tai hidastamalla ei eilen seitsemän uutisissa tapahtunut. Ehkä uutistenlukijan haastatellessa USA:n paikallisreportteria tapahtui pientä puheen hidastumista. Osittain se johtuu aikaviiveestä, joka tulee näkyviin haastattelun yhteydessä

7.      Virallisuus on kuitenkin osa uutisten luotettavuutta. Jos haluamme nauraa uutisille, tulee katsoa uutisvuotoa. Siinäkin uutisia on vain nimen yhteydessä.

 

Kiinnitin huomiota Presidentti Obaman nimen lausumiseen. Siinä pidetään pieni tauko O-kirjaimen jälkeen.

 

Seuraavaksi analysoin Antero Mertarannan jääkiekkoselostusta jääkiekon MM2012 kisoista.

 

1.      ”Loistava paikka ja kiekko on maa..alissa.” Mertarannan ääni nousee loppua kohden ja tulee lopussa suorana huutona. Sopii tilanteeseen on hienoa hehkutusta.

2.      ”Nyt alkaa Rantasalmen miehellä kädet toimia ja mikä se on tehdessä, kun tuleva isä harjoittelee vaipanvaihtoa.” Sanat tulevat ryöppynä, äänenpaino on rytmikäs ja tauoton.

3.      ”Ja Vilppula iskee 5-2 Suomelle. Nyt alkaa aueta se kuuluisa pullo. Nyt alkaa juusto olla liian kypsää. Käki kello käy kuin siinä kuuluisassa Uuno Turhapuro elokuvassa. Kun sen piti kukkua, se puhui aivan omiaan ja Uuno joutui hankalaan välikäteen.” Tässä maalissa puhe vaihtuu ja äänen käytössä on havaittavissa osin matalia ja korkeita kohtia.

4.      ”Kyllä siellä on 2-0. Nyt alkaa varista vaahteralehdet Kanadan paidasta. Ja mitä ystävät nyt tapahtuu? Kanada ottaa aikalisän. On niin sanotusti pupu pöksyssä. Sitä on oikein porukalla mietitty, mitä se on se kun on pupu pöksyssä. Se on juuri tätä.” Tämä on havainnollisuudessaan ja hauskuudessaan ylivoimaisesti parasta Mertarantaa. Ääni lähtee alhaalta rauhallisesti kiihdyttäen ja loppuun tulee jämäkkä toteamus hitaasti ”Se on juuri tätä.”

 

Urheiluselostajalle on tärkeää luoda äänen rytmillä ja äänen painoilla sopiva tilannekuva, tässä tapauksessa jääkiekko-ottelusta. Tilanne on toinen esimerkiksi suunnistuskilpailussa, jossa selostaja kuiskii metsän kätköistä juoksijoiden tietoa saapumisesta rastille.