Oma viestinnän kehityssuunnitelma

Lähden kehittämään omaa viestinnän kehittämissuunnitelmaani miettimällä viestintää yleisellä tasolla. Mitä viestintä on ja millaista on onnistunut viestintä? On sanottu, että merkitystä ei ole sillä mitä tarkoitetaan, vaan sillä mitä ymmärretään. Onnistuneessa viestinnässä sanoma ymmärretään lähettäjän tarkoittamalla tavalla (Repo, Nuutinen 1998 ,12-13). Vuorovaikutus on myös osa viestintää ja sen tulkintaa. Viestin lähettäjälle annetun palautteen avulla voidaan varmistaa viestin tulkinta oikeaksi tai vääräksi.

Olen monesti ihmetellyt liikkuessani eri puolella Suomea, miten eri tavalla ihmiset tulkitsevat puhetta. Murrealueelta poistuminen vaikka Kalajoelle tuo mukanaan hölmistyneen tunteen puheviestinnän jälkeen, että ymmärsikö vastaanottaja mitä todella tarkoitin? Aina ei ole taitoa varmistaa että menikö asia perille. Savolaisena parhaiten tulen ymmärretyksi oman murrealueen piirissä. Tosin löytyy niitäkin vääräleukoja, joita en itsekkään tajua, mutta lähinnä ne ovat yksittäisten sanojen tulkitsemisen vaikeutta. Pidän kykyäni sopeutua erilaisiin tilanteisiin hyvänä. Olen ehkä liiankin avoin ja siitä voi saada väärän käsityksen. Vaikka yritän vain olla aito ihminen, minusta tehdään helposti kauppias, joka myisi vaikka vanhan äitinsä. Ei silti, äidinpuolen geeneissä on kauppiaita ja ei setäänikään voi moittia huonoksi kauppiaaksi. Kierrätti minua tunnin katselemassa vanhoja toimistokalusteita ja sen jälkeen möi minulle elämäni kalleimmat yöpöydät.

Mikä on tavoitteeni opettajana, viestijänä oppimistilanteessa? Siitä tässä on nyt kyse. Ensimmäinen tavoite on tulla ymmärretyksi oikein, ja sen varmistaminen vuorovaikutuksella. Jos minä en pääse vuorovaikutustilanteeseen oppilaiden kanssa, olen silloin lähtöruudussa. Mistä se voi johtua, jos näin käy? Se voi kieliä luottamuksen puutteesta, viestijät eivät tunne vielä toisiaan. Aina voin avata vuorovaikutteista keskustelua kysymällä, mutta jos palaute tulee suoraan kysymättä ja juttu jatkuu siitä, niin olisin tosi mielissäni. Koska toinen tavoite voisi olla se, että viestinnästäni syntyy avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, johon kaikki voivat osallistua tasapuolisesti. Hyvän oppimisilmapiirin saavuttaminen parantaa luokkahenkeä ja tekee opettajankin työnteosta mielekästä. Tarkoitus on että ryhmä oppii ja opettaja pystyy sen toteamaan vain vuorovaikutuksen keinoin.

Opettajan pitää olla myös hyvä kuuntelija. Hänen tulee sisäistää oppilaan sanomisen pääkohdat ja pystyä antamaan tukea sen jälkeen ongelmissa. Toisaalta valmiiden vastausten viestiminen ei ole järkevää, vaan ohjaava viestintä. Pidän omina vahvuuksina luovuutta ja periksiantamattomuutta. Toisen tasapuolinen huomioon ottaminen on myös vahvuuteni, jonka uskon lisäävän luottamusta vuorovaikutuksessa. On myös osattava pitää luottamus toista kohtaan. Ei kannata sanoa hölmöä, jos ei tiedä asiaa, kannttaa pitää joko suu kiinni tai tunnustaa ettei tiedä asiaa, mutta ottaa siitä selvää ja tosiaan ottaa selvää.

Lähiviestinnän kehityssuunnitelmani koskee opettajaharjoittelua keväällä ja siihen voisi tulla seuraavanlaisia otsikoita:

1.      Luota itseesi.

2.      Ole rehellinen itsellesi

3.      Älä vähättele kuulijaasi vaan pyri vuorovaikutukseen kaikkien kanssa. Sillä heillä on oppimiseen oikeus.

4.      Ota selvää toimintakulttuurista

5.      Ota vastaan palautetta

6.      Ota huomioon teknologia viestinnässä

7.      PIDÄ OMA SELKEÄ LINJA

8.      Muista että aina voit opiskella lisää ja oppia uutta