Verkon
kautta tapahtuvaan verkkovierailuun tarvitaan oppilaitoksen luokkaan
verkkokokousjärjestelmä. Sovittuna aikana asiantuntijavierailija tulee
virtuaalivieraaksi luokkaan ja kertoo aiheestaan oppilaille tietokoneen ja
dataprojektorin välityksellä. Toiminnan tavoitteena on avoin oppimisympäristö,
joka avaa luokan oven ympäröivään maailmaan. Asiantuntijan esitelmät
innostavista ja ajankohtaisista asioista antavat oppilaille toisenlaisen näkökulman
oppilaitosympäristön ulkopuolelle ja voivat olla sytyke johonkin pidemmälle
tulevaisuudelle. Oppimisympäristön rajoina voidaan pitää teknisten laitteiden
saatavilla olemista ja asiantuntijaverkon laajuutta.
Verkkovierailut
sopivat myös työpaikkatutustumisiin, jolloin yhteyttä otetaan työpaikan
asiantuntijaan hänen työpaikalleen. Verkkovierailut voidaan tallentaa ja
poissaolevat voivat katsoa ne jälkeenpäin. Opiskelijan kysymyksiin voidaan
vastata ja olla interaktiivisesti vuorovaikutuksessa.
Fysiikan
ja kemian oppituntien aiheisiin liittyen hankkisin verkkovierailijoita alan
yrityksistä, niin koti- kuin ulkomailta. Ilmatieteenlaitos olisi varsin
mielenkiintoinen paikka tutustua. Oppilaat saisivat kuulla luonnontieteiden
koko skaalan sääilmiöiden ja sään ennustamisen näkökulmasta katsottuna. Myös
uusiutuvan energian käyttö, tutkimus ja tekniset ratkaisut ovat kasvavan
kiinnostuksen kohde. Uusiutuvaan energiaan liittyy niin fysiikkaa kuin kemiaa.
Aurinkokennon rakentaminen kemianlaboratoriossa olisi mielenkiintoista ja kohtalaisen
helppoa, kunhan puolijohdepinnat olisivat ennakkoon valmisteltu.
Mikä Asiantuntijaverkosto?
Asiantuntijaverkosto on verkkopalvelu,
josta yläkoulun ja lukion opettaja voi etsiä haluamansa alan asiantuntijan ja
ottaa häneen yhteyttä. Sovittuna aikana asiantuntija tulee luokkaan
virtuaalivierailulle ja kertoo tunnin aiheesta oman työnsä ja osaamisensa
näkökulmasta sekä vastaa opiskelijoiden kysymyksiin. Asiantuntijavierailu
tuo oppitunnille uutta tietoa, tuoreita näkökulmia ja keskustelunaiheita
kätevässä muodossa. Verkon kautta 20 minuutin vierailu voidaan toteuttaa
vaivattomasti, tehokkaasti ja ekologisesti.
Asiantuntijaverkosto on Taloudellisen tiedotustoimiston
Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alaisuudessa toimiva verkkopalvelu.
Tavoitteenamme on tuoda nuoria, koulumaailmaa ja työelämää lähemmäksi toisiaan
tarjoamalla opiskelijoille ja asiantuntijoille tilaisuuksia vuoropuheluun.
Tavoitteena nuorten työelämätietoisuuden lisääminen
Nuoret kokevat koulun ja sitä seuraavan työelämän
kahdeksi erilliseksi kokonaisuudeksi. Linkkejä oppiaineiden ja konkreettisen
työn välillä ei nähdä. Nuoret haluaisivat tukea työelämän kohtaamiseen jo
kouluaikana. Tukea kaivataan opinto-ohjaajien lisäksi koko
opetushenkilökunnalta. Työelämätaidot kuuluvatkin aihekokonaisuutena
läpileikkaavasti jokaiseen perusopetuksen opetussuunnitelman oppiaineeseen.
Virtuaalisten asiantuntijavierailujen avulla on
mahdollista kiinnittää oppiaineiden aiheita työelämän erilaisiin
taitoalueisiin. Vierailun aikana asiantuntija kertoo tunnin aiheesta oman
työnsä ja asiantuntemuksensa näkökulmasta syventäen oppikirjatietoutta.
Vierailujen aikana nuoret saavat myös arvokasta tietoa jatkokoulutusmahdollisuuksista.
"Mulla olis kysyttävää..."
|
Tavoitteena avoin oppimisympäristö
Asiantuntijaverkoston tavoitteena on avata
luokkahuoneen ovi: laajentaa oppimisympäristöä ja lisätä opiskelijoiden
aktiivista vuorovaikutusta ympäristön kanssa.
Verkosto tuo opiskelijoille konkreettisesti esiin verkon mahdollisuudet tiedon jakamisessa, interaktiivisuudessa ja verkostoitumisessa. Kun opiskelija on vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden ja opettajan lisäksi asiantuntijan kanssa, hän voi hankkia mielipiteilleen ja kysymyksilleen vaihtoehtoisia näkökulmia ja ratkaisumalleja.
"Kivaa
vaihtelua"
"Tosi hyvä
juttu! Saa hyvin lisätietoa, kun kirja ei riitä ja opettajalla kestää selvittää
asia. Tästä sai nopeasti tarkkaa tietoa."
"Pormestarin
tasoisen asiantuntijan kuuleminen syvensi mukavasti tunnilla käsiteltyjä
asioita."
"... että
netinkin välityksellä voi haastatella!"
"Tärkeimpänä
opin sen, että päättäjätkin ovat (vain) ihmisiä, joiden kanssa on aiheellista
keskustella ajankohtaisista asioista."
"Huono
puoli oli se, että aika loppui kesken."
"Vierailijalla
oli sanottavaa ja saimme todellisuuden tuntua."
Asiantuntijaverkosto on voittanut 700 hakijan joukosta arvostetun European Schoolnet:in pääpalkinnon 2009, uutta tekniikkaa hyödyntävänä innovatiivisena opetusmenetelmänä. |
Esimerkkejä vierailuista
Hertan tarina
"Positiivisuus ja iloinen mieli" oli opiskelijoiden mielestä parasta Inka Honkasen vierailussa. Inka kertoi muotoilijan työstä sekä esineiden suunnittelusta ja valmistuksesta.
Tammerkosken lukion kuvataideopettaja Jaana
Kortelainen otti yhteyttä suoraan projektisuunnittelijaan, sillä verkostossa ei
vielä ollut kuvataidetta oppiaineena. Jaana toivoi, että saisi muotoilun
asiantuntijan kertomaan opiskelijoille, miten tuote syntyy. Kurssin teemana oli
kierrätys. Asiantuntija löytyikin ensimmäisellä puhelinsoitolla Globe Hope
-yrityksestä. Inka Honkanen lupasi tulla kertomaan, miten Hertta-laukkuja valmistetaan.
Inka näytti valokuvia Ruotsin armeijan käytöstä poistetuista villakangastakeista, napeista ja vanhoista virkatuista pitseistä. Materiaaleista koottiin näyttäviä laukkuja ja kukkaroita. Materiaalista valittiin taidokkaasti parhaat palat. Taskut, kruunukoristeiset napit ja vuorin tekstit hyödynnettiin valmistuksessa ja eriväriset ja -malliset pitsit tekivät jokaisesta laukusta yksilöllisen tuotteen. Globe Hope tunnetaankin erityisesti kauniista ja käytännöllisistä laukuistaan, vaikka yritys valmistaa nykyään myös vaatteita.
Kierrätysmateriaalin hyödyntäminen teollisessa valmistuksessa oli opiskelijoista erityisen kiinnostavaa. Luokka kuunteli keskittyneesti Inkan tarinoita vanhojen purjeiden ja armeijan käytöstä poistettujen vaatteiden etsimisestä ja varastoinnista. Materiaalia on ostettava silloin, kun sitä on tarjolla. Globe Hopen varasto onkin iso ja ehtymätön ideoiden lähde.
Inka näytti valokuvia Ruotsin armeijan käytöstä poistetuista villakangastakeista, napeista ja vanhoista virkatuista pitseistä. Materiaaleista koottiin näyttäviä laukkuja ja kukkaroita. Materiaalista valittiin taidokkaasti parhaat palat. Taskut, kruunukoristeiset napit ja vuorin tekstit hyödynnettiin valmistuksessa ja eriväriset ja -malliset pitsit tekivät jokaisesta laukusta yksilöllisen tuotteen. Globe Hope tunnetaankin erityisesti kauniista ja käytännöllisistä laukuistaan, vaikka yritys valmistaa nykyään myös vaatteita.
Kierrätysmateriaalin hyödyntäminen teollisessa valmistuksessa oli opiskelijoista erityisen kiinnostavaa. Luokka kuunteli keskittyneesti Inkan tarinoita vanhojen purjeiden ja armeijan käytöstä poistettujen vaatteiden etsimisestä ja varastoinnista. Materiaalia on ostettava silloin, kun sitä on tarjolla. Globe Hopen varasto onkin iso ja ehtymätön ideoiden lähde.
Inka sai myös pitkään kertoa muotoilijan
koulutuksestaan ja opiskelustaan Kuopiossa. Muotoilija saattaa olla monen lukiolaisen
unelma-ammatti, onhan Tammerkosken lukio erikoistunut kuvataiteisiin.
Lopuksi ryhmä täytti arviointilomakkeet vierailun onnistumisesta. ”Ihana asiantuntija” luki monessa lomakkeessa.
Lopuksi ryhmä täytti arviointilomakkeet vierailun onnistumisesta. ”Ihana asiantuntija” luki monessa lomakkeessa.
Etävieraana on kiva opettaa
Tampereen yliopiston tutkija Kirsi Salonen
vieraili 23.2.2012 Hatanpään lukiossa historian oppitunnilla. Vierailu videon
välityksellä oli uutta niin Kirsille kuin historian opiskelijoillekin. Vierailu
sai opiskelijoilta hyvää palautetta ja muillekin oppitunneille toivottiin
vastaavanlaisia asiantuntijatapaamisia.
Kirsi Salonen työhuoneessaan
|
Kirsi esittelee tutkimaansa keskiaikaista
asiakirjaa.
|
Historian opettaja Mari Vares kaipasi kurssilleen
virikkeitä ja uusia näkökulmia. Asiantuntijaverkoston sivuilta hän löysi Kirsi
Salosen kortin, jossa Kirsi kertoi kiinnostavasti työskennelleensä Vatikaanin
salaisissa arkistoissa. Kirsi mainitsi tutkivansa myös katolista kirkkoa, arkipäivän
elämää, rikollisuutta ja syntejä. Mari kutsui Kirsin vierailemaan oppitunnille.
Akateemiseen varttiin mahtui paljon. Lyhyen vierailun aikana Kirsi ehti kertoa keskiaikaisen ihmisen elämästä, tavoista ja ajattelumaailmasta sekä tutkijan työstä ja opiskelusta Tampereen yliopistossa. Kirsi valotti keskiajan elämänmenoa monin tarinoin ja esimerkein ja toi siten kaukaisen ajan lähemmäs opiskelijoita.
Opiskelijoita kiinnosti erityisesti tutkijan työ ja sen hyvät ja huonot puolet. Kirsi mm. kertoi, että hän on joutunut opettelemaan latinaa ymmärtääkseen historiallisia asiakirjoja. Opiskelijat yllättyivät myös siitä, että tutkija joutuu matkustamaan paljon. Kirsikin on reissannut pitkin Eurooppaa ja asunut työnsä vuoksi ulkomailla.
Opiskelijoille jäi Kirsin vierailusta mieleen värikkäät kuvaukset rikoksista ja rangaistuksista. Erityisesti nuoria ihmetytti erot miesten ja naisten saamien kuoleman-
tuomioiden toteuttamisessa, kunnianloukkauksesta langetetut kovat sakot ja korvan leikkaaminen varkaalta.
Kirsistä etävierailu oli kätevä, aikaa ei kulunut matkoihin eikä oppituntia tarvinnut valmistella. Kolmen kilometrin päähän Hatanpäälle olisi pitänyt matkustaa kahdella bussilla. Kirsi on pitänyt ystäviinsä yhteyttä Skypellä, joten juttelu kameralle ei tuntunut oudolta. Kirsin mielestä vartin vierailulle ehtii aina.
Asiantuntijaverkoston järjestämät tutkijavierailut lukioissa kiinnostivat Tampereen yliopiston tiede- ja
kulttuurilehti Aikalaista. Aikalaisen toimittaja kävi haastattelemassa Kirsi Salosta ja juttu julkaistiin
maaliskuun numerossa 5/2012. Aikalaisen nettiversiossa voi käydä lukemassa koko haastattelun.
Historian opiskelijoiden kysymykset Kirsille:
- Millaista on tutkia keskiaikaa?
- Mitä kieliä pitää osata ja missä olet tehnyt tutkimustyötä?
- Millaista oli keskiaikaisen ihmisen arki?
- Millainen oli keskiaikaisen ihmisen maailmankuva?
- Mitä pidettiin oikeana ja vääränä? Millaisia rikostapauksia oli keskiajalla?
- Mitä kieliä pitää osata ja missä olet tehnyt tutkimustyötä?
- Millaista oli keskiaikaisen ihmisen arki?
- Millainen oli keskiaikaisen ihmisen maailmankuva?
- Mitä pidettiin oikeana ja vääränä? Millaisia rikostapauksia oli keskiajalla?
Mitä astronautti saa ottaa mukaan avaruuteen?
Sammon keskuslukion tähtitieteen kurssi huipentui
avaruustutkija Neil Melwillen vierailuun 3.2.2012.
Neil kertoi työstään, näytti avaruusluotaimen rakennusmateriaaleja ja pienoismalleja sekä kertoi astronauttien elämästä.
Neil kertoi työstään, näytti avaruusluotaimen rakennusmateriaaleja ja pienoismalleja sekä kertoi astronauttien elämästä.
Neil Melville työskentelee Hollannissa sijaitsevassa
European Space Research and Technology Center -nimisessä teknologiakeskuksessa.
Neil on System Engineer ESTEC -tutkimushankkeessa. Neil oli opettaja Annukka
Virtasen entinen työkaveri ja löytyi siis opettajan omien verkostojen kautta.
Neil oli luvannut viettää opiskelijoiden kanssa
kokonaisen tunnin, vaikka vierailut yleensä ovat paljon lyhyempiä. Aika kului
nopsaan, sillä Neil nauratti opiskelijoita moneen otteeseen hauskoilla
jutuillaan. Neili oli värikäs ja selkeä esiintyjä ja osasi ottaa yleisön
omakseen.
Neil havainnollisti esitystään näyttämällä webkameran
kautta luotaimen rakentamiseen kehitettyä materiaalia, joka muistuttaa
mehiläispesän hunajakennostoa. Rakennusmateriaalin on oltava kevyttä ja
kestävää, mikä tuo omat haasteensa luotaimen kokoamiselle. Rakennusmateriaali
on käytännössä tyhjää täynnä. Neil esitteli myös luotaimen pienoismallia.
Pienoismalli on nykyään Neilin työpöydällä kynätelineenä, mikä huvitti kovasti
opiskelijoita. Opettaja vastavuoroisesti esitteli Neilille Suomessa julkaistua
Avaruuslentäjän käsikirjaa, josta oli löytänyt Neilin nuoruudenkuvan.
Neilin vierailu äänitettiin ja opiskelijoille jaettiin
linkki tallenteeseen. Näin kaikki ryhmän opiskelijat näkivät vierailun.
Poissaolleet opiskelijat joutuivat myös vastaamaan opettajan tekemiin
kysymyksiin, vastukset löytyivät tallenteesta. Flunssa-aikana kun luokasta on
monta opiskelijaa yhtä aikaa sairaana, voisi olla hyödyllistä käyttää
asiantuntijavierailun toteuttamiseen tarvittavaa verkkokokousjärjestelmää myös
tavallisten oppituntien tallentamiseen.
Neil on kotoisin Englannista mutta työskennellyt jo
jonkin aikaa Hollannissa. Vierailun kieli olikin englanti. Neil puhui selkeästi
ja opiskelijat pystyivät seuraamaan vaivatta esitystä. Myös kaikki
opiskelijoiden kysymykset esitettiin englanniksi. Neil olisi voinut yhtä hyvin
vierailla englannin kielen tunnilla tai kahden opettajan yhteisenä
asiantuntijana.
Eri oppiaineiden yhteiset vierailijat voisivat
rikastuttaa opettajien yhteistyötä. Myös opiskelijat voisivat istua yhtä aikaa
kahden oppiaineen tunnilla. Hyviä pareja reaaliaineiden kanssa ovat kielet ja
opintojenohjaus.
Kirjailijan ammatti ja dekkarin aiheet
Dekkarikirjailija Seppo Jokinen vieraili marraskuussa
2011 Tampereen lyseon lukion äidinkielen oppitunnilla. Luovaa kirjoittamista
opiskelevia kiinnosti erityisesti Sepon jännittävät elämänkokemukset, joista
hän oli ammentanut aineistoa kirjoihinsa.
"Olipa mukava kirjailija ja mielenkiintoinen
elämänkerta, häntä olisi kuunnellut pitempäänkin" kertoivat opiskelijat
vierailun jälkeen.
Opiskelijat arvostivat kontaktia oikeaan kirjailijaan
ja eritoten sitä, että saivat esittää omia kysymyksiä. Opiskelijoille oli
uutta, että netin välityksellä voi haastatella."Kirjailijalla oli paljon
sanottavaa ja hän toi todellisuuden tuntua opiskeluun", arvioi viisi
tähteä vierailulle antanut opiskelija.
Video asiantuntijavierailusta englannin kielen tunnilla 15.3.2011
Tampereen
englantilaisen koulun opettja Jamie Ann Mäkinen vieraili Annukka Suonion
englannin kielen tunnilla Clasussa. Jamie kertoi miten englannin kieltä
opetetaan lapsille Total Physical Responce Learning -menetelmällä. Video käynistyy klikkaamalla kuvaa. |
|||
WWF:n asiantuntija vieraili ympäristöekologian kurssilla
WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen vieraili
klassillisen lukion biologian tunnilla keskustelemassa 1. vuosikurssin opiskelijoiden
kanssa ihmiskunnan ekologisesta jalanjäljestä.
"Kannattaako kaupassa käydessä ostaa muovipussi vai biohajoava pussi?", "Kumpi on parempi vaihtoehto lähiruoka vai reilu kauppa?", "Miten voin pienentää ekologista jalanjälkeäni sellaisissa asioissa, joihin itse en voi suoraan vaikuttaa?" Muun muassa tällaisia kysymyksiä lukiolaiset esittivät maailman luonnonsäätiön suojelujohtaja Jari Luukkoselle, joka vieraili videoneuvottelun avulla ympäristöekologian oppitunnilla.
Vierailu oli osa Asiantuntijaverkosto-hankkeen oppituntivierailujen pilottikokeilua. Hankkeessa tamperelaisten lukioiden ympärille on kerätty koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden verkostoa kaikkien reaaliaineiden alalta. Asiantuntijat voivat vierailla lukioiden oppitunnilla videoneuvottelun avulla. WWF Suomi liittyi mukaan asiantuntijaverkostoon. "On mukavaa, että vierailuja voidaan järjestää virtuaalisesti ja näin voimme palvella useampia lukioita, vaikka emme aina pääse fyysisesti paikalle" kommentoi WWF Suomen ympäristökasvattaja Essi Aarnio-Linnanvuori.
Opiskelijoiden mielestä oppituntivierailut ovat mielenkiintoista vaihtelua oppitunteihin. Suurin osa pilottiin osallistuneista opiskelijoista koki vuorovaikutuksen videoneuvottelun kautta vierailevan asiantuntijan kanssa toimivaksi. Opiskeijat olivat etukäteen ryhmissä pohtineet heitä askarruttavia kysymyksiä, joita he pääsivät esittämään asiantuntijalle. "Sain tutuista asioista syventävää tietoa", pohdittiin palautteessa. "Opin paljon asioita, joihin ei muuten välttämättä oppituntien puitteissa ehdittäisi paneutua", kirjoitti oppituntipilottiin osallistunut lukiolainen.
"Kannattaako kaupassa käydessä ostaa muovipussi vai biohajoava pussi?", "Kumpi on parempi vaihtoehto lähiruoka vai reilu kauppa?", "Miten voin pienentää ekologista jalanjälkeäni sellaisissa asioissa, joihin itse en voi suoraan vaikuttaa?" Muun muassa tällaisia kysymyksiä lukiolaiset esittivät maailman luonnonsäätiön suojelujohtaja Jari Luukkoselle, joka vieraili videoneuvottelun avulla ympäristöekologian oppitunnilla.
Vierailu oli osa Asiantuntijaverkosto-hankkeen oppituntivierailujen pilottikokeilua. Hankkeessa tamperelaisten lukioiden ympärille on kerätty koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden verkostoa kaikkien reaaliaineiden alalta. Asiantuntijat voivat vierailla lukioiden oppitunnilla videoneuvottelun avulla. WWF Suomi liittyi mukaan asiantuntijaverkostoon. "On mukavaa, että vierailuja voidaan järjestää virtuaalisesti ja näin voimme palvella useampia lukioita, vaikka emme aina pääse fyysisesti paikalle" kommentoi WWF Suomen ympäristökasvattaja Essi Aarnio-Linnanvuori.
Opiskelijoiden mielestä oppituntivierailut ovat mielenkiintoista vaihtelua oppitunteihin. Suurin osa pilottiin osallistuneista opiskelijoista koki vuorovaikutuksen videoneuvottelun kautta vierailevan asiantuntijan kanssa toimivaksi. Opiskeijat olivat etukäteen ryhmissä pohtineet heitä askarruttavia kysymyksiä, joita he pääsivät esittämään asiantuntijalle. "Sain tutuista asioista syventävää tietoa", pohdittiin palautteessa. "Opin paljon asioita, joihin ei muuten välttämättä oppituntien puitteissa ehdittäisi paneutua", kirjoitti oppituntipilottiin osallistunut lukiolainen.
Lähtisin
suunnittelemaan fysiikkaan ja kemiaan liittyvää tiedonhankintatehtävää
paikallisten- tai virtuaalivierailun pohjalta yritykseen, joka kiinnostaisi
oppilaita. Aluksi oppilaat saisivat kerätä tietoja yrityksestä Internetin
välityksellä ja selvittää tuotteiden vaatima fysiikkaa ja kemiaa. Sen jälkeen
joko tehtäisiin yritysvierailu tai kutsuttaisiin yrityksen asiantuntija
virtuaalivierailulle, jonka aikana oppilaat saisivat esittää kysymyksiä.
Alla on
opettajan muistilista, kuinka tapahtuma suunnitellaan.
Muistilista
•Mieti, mikä aihe sopisi opiskeltavaksi yhteistyössä yrityksen
kanssa.
•Kartoita koulun lähellä olevia yrityksiä ja tutustu niiden
nettisivuihin.
•Muista, että yhteistyötä voi tehdä hyvin erilaisten ja
erikokoisten yritysten kanssa.
•Ota muita opettajia mukaan jo suunnitteluvaiheessa.
•Älä unohda opiskelijoitasi, kysy myös heidän kiinnostuksensa
kohteita ja toiveita jo suunnitteluvaiheessa.
Ota heidät suunnitteluun mukaan.
•Pohdi, mitkä tavoitteet opiskelulle asetat.
•Valitse opiskelun tavoitteiden ja sisältöjen perusteella
yritys.
•Tutustu yritykseen tarkemmin esimerkiksi netin kautta
ja mieti, miten tahdot opiskelijoittesi siellä opiskelevan.
•Ottaessasi yhteyttä valitsemaasi yritykseen pyydä saada
puhelimeen henkilö, joka vastaa koulujen kanssa tehtävästä
yhteistyöstä. Jos tällaista henkilöä ei yrityksessä
ole nimetty, niin keskustele toimitusjohtajan kanssa.
•Käy yrityksessä perehtyäksesi siihen yksityiskohtaisemmin.
•Esittele yrityksen edustajille valmiita ideoitasi, mutta ole
myös avoin heidän ehdotuksilleen.
•Valmistaudu perustelemaan, mitä hyötyä yritykselle on
yhteistyöstä.
•Tiedota rehtorille ja vanhemmille suunnitelmasta.
•Hoida aikataulut ja kuljetus hyvissä ajoin. Yhteistyössä
yrityksen edustaja voi myös olla avuksi.
•Keskustele opiskelijoiden kanssa opiskelukäynnistä ja
siihen liittyvästä kokonaisuudesta tehtävineen.
•Mieti, miten tuet opiskelijoittesi omaa aktiivisuutta, joka
palkitaan rikkailla kokemuksilla.
•On myös muita mahdollisia yhteistyön muotoja, esimerkiksi
yrityksen edustajat voivat tulla koululle pitämään
opetustuokioita.
•Pitkäkestoisesta yhteistyöstä tehdään sopimus, jonka
allekirjoittavat toimitusjohtaja ja rehtori, jotta
henkilövaihdoksetkaan
eivät pääse vaikeuttamaan yhteistyötä
•Opiskelijat voivat itse laatia toisilleen tehtäviä
opiskelukäynnillä.
•Opiskelijat voivat ”vakoilla” pareina yhtä yrityksen työntekijää
yhden työpäivän ajan tai muutaman tunnin ja
raportoida muulle luokalle seuraamansa henkilön työnkuvasta,
koulutustaustasta ja siitä, mihin hän työssään
fysiikkaa soveltaa. Jos mahdollista toteuta tämä koulun
opinto-ohjaajan kanssa yhteistyössä.
Miten suunnittelet tehtäviä?
Opettaja tuntee opiskelijansa ja yrityksen edustaja yrityksensä.
Niinpä opiskelijoille suunnatut tehtävät laaditaan
yhteistyössä yrityksen asiantuntijan kanssa. Tehtäviä laaditaan
ennakkotyöskentelyä, opiskelukäyntiä ja jatkotyöskentelyä
varten.
Fysiikkaan liittyviä tehtäviä suunniteltaessa voi esittää
itselleen esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä:
•Mikä fysiikan ilmiö on sovelluksen taustalla?
•Mitä fysiikan tietoja ja taitoja liittyy tuotteiden
valmistusmenetelmiin?
•Mitä fysiikan tietoja ja taitoja tarvitaan laaduntarkkailussa?
Mitä suureita siellä mitataan ja miten se onnistuu?
•Mitä fysiikan tietoja ja taitoja tarvitaan tuotteen ja
valmistusprosessin
kehittämisessä?
•Mitä fysiikan tietoja ja taitoja tarvitaan epäsuorasti
tuotantoprosessiin
liittyvien asioiden suunnittelussa, muun
muassa työergonomian ja työturvallisuuden tarkkailussa
ja parantamisessa?
•Miten yrityksessä hyödynnettävien fysiikan sovellusten
yhtenäinen fysikaalinen hallinta perustuu fysiikan peruslakeihin
ja teorioihin?
•Miten saa opiskelijat tekemään kysymyksiä?
•Miten saan opiskelijat tekemään yrityksestä tehtäviä?
Hyödyt
• Tunnettavuus lähiympäristössä
lisääntyy.
• Luo positiivista julkisuuskuvaa.
• Kiinnostus teknisiä ja matemaattisluonnontieteellisiä
aloja kohtaan
lisääntyy.
• Yritys luo kontaktin mahdollisiin
tulevaisuuden työntekijöihinsä.
• Yritys alkaa elää ympäristölleen,erityisesti nuorille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti