Pelikenttänä Barentsinmeri

Barentsinmeren alue on lisännyt taloudellista merkitystään valtavien öljy- ja kaasuesiintymien johdosta. On arvioitu, että n. 30 % maapallon löytämättömästä maakaasusta ja n.13 % maapallon löytämättömästä öljystä sijaitsee Barentsinmeren ja pohjoisnavan alueella. Vienanmeri ja Kuolanniemimaa lasketaan myös kuuluvan taloudellisesti tähän alueeseen. Alueella ovat Euroopan laajimmat metsä- ja mineraalivarat. Venäjän laivaston ydinsukellusvenetukikohta ja ydinjäänsärkijät ovat alueella. Kartonki ja sellutehtaita on myös Vienanmeren rannoilla Arkhangelissa. Lähes 20 % Venäjän Bkt:stä tulee Barentsinmeren alueelta. Barentsinmeri on kalarikas ja kalastus on alueella tärkeä elinkeino niin venäläisille kuin norjalaisille. Yhteinen ns. harmaa kalastusalue ja sen muu hyödyntäminen on edelleen kiistelty asia.

Se mikä muita alueen reunavaltioita kiinnostaa, mukaan lukien Kiinan on koillisväylä, merireitti Tyyneltä mereltä Atlantille lyhentää rahtiaikoja puolella n. 2-5 viikkoa. Toisaalta se on myös haaste, sillä vaikeat arktiset jääolosuhteet tekevät laivaliikenteestä riskialttiin. Väylä on normaalissa liikenteessä n. 2 kuukautta vuodessa ja silti rahtimäärät ovat kasvaneet koko ajan.

Barentsinmeren alueelle on tehty kattavia investointisuunnitelmia Norjan, Ruotsin, Suomen ja Muurmanskin ja Arkangelin alueen kanssa. Vuoteen 2020 mennessä alueen

1.      Öljy- ja kaasupuoleen investoidaan 37 (miljardia €)

2.      Liikenneinfrastruktuuriin 26

3.      Tuulivoimaan 21,4

4.      Vesivoimaan 5
 

5.      Kaivoksiin 14

6.      Sähköön 3,3

7.      Matkailuun 3

8.      Ydinvoimaan 4

9.      Teollisuuteen 2,4

10.  Kauppaan 1,3

11.  Bioenergiaan 0,6

Investoinnit ovat alkamassa ja ainakin Norja on lähtenyt liikkeelle kilpailemaan Barentsinmeren öljy- ja kaasutukikohdasta aloittamalla suunnitelmat Kirkkoniemessä. EU:n mineraalivarat ovat alueella Kuolanniemimaa Pohjois- Lappi ja Ruotsin Kiiruna. Malmin kuljetus vaatii toimivan rautatien. Tässä mielessä Norjan Narvik tulee olemaan mielenkiinnon kohde isoksi solmupisteeksi malmin, öljyn ja kaasun jatkolaivausta suunniteltaessa.

Uusiutuvien energioiden kehitys on EU:n kannalta vaaka-asemassa, mitä sen kannattaa lähteä tekemään ja hyödyntämään. Lisäksi Kuolanniemimaan strateginen merkitys ydinohjuksineen on tekijä mikä on otettava huomioon. Venäjä on upottanut Barentsinmereen käytettyä ydinpolttoainetta jo vuosia, eikä kukaan voi taata niiden turvallisuutta, merivirrat ovat liikutelleet tynnyreitä. Sen vuoksi öljyn- ja kaasun etsintään liittyy riskejä.