Minäkö luennoimaan osa 2

Mikä on opettajan käyttötieto? Käyttötieto on sisäinen ohjausjärjestelmä, henkilön oma viitekehys. Se on henkilön sisään rakennettu normisto, joka muodostuu kokemuksen kautta oppimalla. Se selittää miten henkilö tilanteissa toimii (Ojanen 2012.)

Uskomukset, arvot ja tarkoitukset opettajana

Se että olen ollut lähes ikuinen opiskelija tähän mennessä antaa minulle vahvan uskomuksen opettajaan ja hänen työhönsä. Tavallaan on ollut helppoa olla oppilas ja sisäistää opettajan antama oppi. Nyt tilanne on muuttumassa päinvastaiseksi. Pitääkin itse miettiä, mitä sanot mistäkin asiasta niin, että se kuulostaa siltä kuin opettaja olisi sen sanonut.  

Ei opettaja ole kuitenkaan kuin ihminen muiden joukossa. Ehkä hän on ajautunut tilanteeseen, missä tuntee pystyvänsä tekemään sitä mitä osaa tai arvostaa. Itse ainakin uskon hyvää tarkoittavaan opettajaan. Opettajan tarkoitus ei ole vaatia ketään tekemään tai noudattamaan hänen tahtoaan pilkkua myöten, kyllä tarkoitus on juosta ihmisten rinnalla ja näyttää mallia kuinka esteet ylitetään mahdollisimman hyvin. Tarkoitus on että kaikki pääsevät perille, opettaja siinä muitten mukana ja olla vain tekevä ihminen muiden joukossa. Maratonjuoksuista tulee mieleen jänikset, joiden tarkoitus on juosta tiedostaen matka johonkin ennalta määrättyyn aikaan. He näyttävät kokeneena juoksijana vauhdin muille. Vähän kuin opettaja, joka näyttää tiedon, mitä oppilas tarvitsee tulevaisuudessa. 

Mielikuva opettajana olemisesta

Periaatteessa minulla ei ole selvää kuvaa itsestä opettajana, olen kyllä opettanut ja johtanut ihmisiä armeijassa ja työpaikalla, mutta en ole ajatellut sitä muun kuin itse päämäärään pyrkimisenä. Luulepa että siinä on juuri se roolimalli, olla siis pyrkimättä olemaan mikään roolimalli, tehdä vain työtä päämäärän hyväksi, olla jänis, välikappale, instrumentti, joka soittaa ensiviulua, niin että muut voivat sanoa:” Hitsi noinhan se pitää tehdä.” Minulla on vakava suhde työhön ja yritän joskus liikaa, mutta sitten kun opin, teen siitä taidetta ja siirryn seuraavaan vakavaan aiheeseen.  

Käsitys itsestä auktoriteettinä

Olen pyrkinyt karttamaan sanaa auktoriteetti, koska pidän itseäni mukana hengaajana, joka ei yritä auktoriteetilla saada omaa haluaan läpi. Kirjailijalla on kunnioitusta ja auktoriteettia, jonka hän ilmaisee lukijoilleen kirjoittamalla kirja, jota lukija lukee kokeakseen kirjailija tiedon ja taidon hallinnan. Kirjailija ei voi väheksyä lukijoitaan, hänen on oltava hyvin rehellinen.

Opettajan pitää pystyä olemaan sanojensa päällä, tai muuten hän tippuu alas. Opettajan tulee olla myös ajassa mukana, vähän kuin ruotsin kuninkaan teesi: ”För Sverige i tiden.” Oppilaitoksessa on monia silmäpareja ja ilmapiiri syntyy kokonaisuudesta. 

Olen saanut olla havaintojakson aikana mukana peruskoulun yläasteen- ja lukionopettajien seurassa tekemässä kemian laboratorioitiöitä ja keittiössä tekemässä ruokaa. Opettajien yhteenkuuluvuuden tunne ja toisten huomioiminen ovat omaa luokkaansa. Tämän ymmärtää, onhan opettajilla tarkoitus yhdessä leipoa oppilaista tulevaisuuden tekijöitä ja veronmaksajia Suomeen. Opettajilla on työssään yhteinen päämäärä, jota kaikkien tulee tavoitella parhaan kykynsä mukaan.  

Opetuksen ja ohjaamisen ympäristö

Oppimisympäristöhavainnot toivat minulle joka kerta uuden olotilan siitä, miten tämä paikka liittyy tämän paikan ja paikkakunnan kontekstiin. Jos haluaa tuntea ja tietää jonkun paikkakunnan sielun ja sydämen, kannattaa vierailla koululla. Siellä aistii missä täällä mennään. Siinä mielessä ahdistavaa, että oppilaitosympäristössä sinä joko tunnet viihtyväsi tai sitten et. Itse olen asunut lähes kolmekymmentä vuotta Jyväskylässä ja vasta nyt tuntuu siltä, että voin tunnustaa olevani jyväskyläläinen ja keskisuomalainen. Osaltaan voi olla sisäistä oppimista, joka on tullut aikojen kuluessa, tottunut olemaan, mutta on siinä myös arvostamista, jonka puutteen huomaa mentäessä muualle.  

En ole miettinyt tarkemmin mistä tunne tulee, että tämä ympäristö ei taida olla minua varten. Varmaan ihmiset, kehonkieli, tapa puhua ja toteuttaa asioita jää takaraivoon ja yhdistyy johonkin sisäiseen normiin, koettuun tuttuun turvalliseen. Mikäli sisäinen tunne jää rajapinnalle, numerot näyttävät negatiivisilta, eikä ympäristö houkuttele etsijäänsä. Traditiot ovat pöydän hedelmät, joista tulee nauttia. Kulttuuri voi joskus yllättää positiivisesti, eikä mitään kannatta tyrmätä, ennen kuin kortit ovat käännetty.

Oppiainetta koskeva tieto
 

Luonnontieteet fysiikka ja kemia ovat keskeisessä asemassa ihmisen olemassaolon perusteiden ylläpidossa ja kehityksessä. Matematiikka on vain väline fysiikan ja kemian ongelmien ratkaisemisessa. Opettajana pidän hyvin tärkeänä asiana, että kaikki ihmiset saavat oppia luonnontieteissä ja pystyvät itse silloin vaikuttamaan ja valitsemaan oikeita asioita kestävän kehityksen näkökulmalta katsoen. Sillä pienistä teoista syntyy isotkin asiat.
 

Aiheen keskeiset käsitteet ja niiden esittämistavat

Fysiikka ja kemia eivät tule peruskoulussa vielä voimakkaasti esille omana oppiaineena, vaan opettajat liittävät sen muiden aineiden mukaan, havainnoiden ja kokeillen. Tehdään opintoretkiä luontoon, kerrotaan luonnon voimista ja luonnon moninaisuudesta. Havaintojaksolla olin mukana kiertävän fysiikan ja kemian laboratorion mukana maakunnan peruskoulujen 5-6 luokissa, näin itse sen valtavan innostuksen töiden tekemisessä. Mielikuva tunneista oli positiivinen, juuri tämän kaltaista työskentelyä tarvitaan enempi kouluissa. Opettaja on töitten järjestelijä ja alkuun ohjaaja oppimisympäristössä. Tekemällä opettaja itsekin oppii parhaiten, samoin oppilaat. 

Fysiikassa ja kemiassa yksinkertaisten mittausten ja töiden järjesteleminen onnistuu luokkahuoneympäristössä. Myös sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuksia havainnollistamiseen digitaalisessa muodossa. Oppilaat, nettisukupolvi osaa toimia Internetissä ja siihen heille pitää antaa mahdollisuus. Mikäli oppilaitoksella on hankittuna videoneuvotteluvälineet, myös asiantuntija luennot voidaan järjestää silloin verkko-oppituntina.  

Ammattiopistoissa fysiikkaa ja kemiaa on yksi kurssi. Kurssina se vastaa lukion fysiikan ja kemian johdantokurssia, eli yleisiä esittelyitä eri osa-alueista. Ammattiopistoissa kunkin linjan omat fysiikan ja kemian asiat pyritään ottamaan opetuksessa huomioon ja tuomaan niitä esille esimerkkeinä, tehtävinä ja ammatin vaatimuksina. Osalla opiskelijoista onkin käsitys tulevan ammatin tehtävistä ja vaatimuksista. Fysiikan ja kemian opinnoissa näitä käsityksiä, arkitietoa voidaan liittää yleisiin teorioihin ja syventää oppimista ja tietoa siitä. 
 

Käsitys fysiikasta kemiasta oppiaineena

Lähdetään siitä että, peruskoulussa fysiikka on liitettynä muihin aineisiin kolmannesta luokasta lähtien. Omaksi aineekseen se tulee viitosella. Kiertävän fyke- laboratorion kanssa törmäsin peruskoulujen opettajien arvioon fysiikasta ja kemiasta. Koska heillä ei ole syvempää tietoa asioista, jää opetus hyvin pintapuoliseksi, eikä kokeellisuuteen ole aikaa, eikä taitoja. Vaikka kouluun on saatettu hankkia kaikki mahdollinen fysiikan ja kemian havainnollistamisvälineet.  

Lukiossa pojat ovat kiinnostuneita fysiikasta ja tytöt kemiasta. Kaikki eivät kuitenkaan ota syventäviä kursseja, koska kokevat ne hankaliksi oppia. Onkin totta, että fysiikassa ja kemiassa yhdistyy selvästi ensimmäistä kertaa matematiikka, jota käytetään lainalaisuuksien selvittämiseen. Osa ottaa kurssit sen takia, että se mahdollistaa paremman pääsyn omalle halutulle jatkokoulutuspaikalle. Hyvin harva opiskelee fysiikkaa tai kemiaa ajatuksella, että minusta tulee joku päivä tutkija tai fysiikan opettaja.

Pienen Suomen tiedeyhteisössä ei valitettavasti ole kovia fysiikan historian nimiä. Fysiikka koetaan oppiaineena hyvin amerikkalaiseksi ja sitä se oppikirjajulkaisujen määrässä mitattuna onkin. Kuitenkin fysiikkaa on kaikessa arkisessa toiminnassa. Aamulla keittelet kahvia. Tarvitset sähköä, lämpöä, virtaavaa vettä, metallisia esineitä. Kaikkiin niihin liittyy fysiikka jollain tapaa. Olemme tottuneet siihen ettei fysiikka tarvitse olla aina mallintamassa tai laskemassa. Totta, tiedemiehet ovat hoidelleet asiat kuntoon ja heidän mielenkiintonsa on tieteen jatkumossa, jossain kvarkkien ja muun atomi- sälän seurassa, ajatuksissa yötä päivää. 

Oma käsitys on, että fysiikan tietäminen auttaa ihmisiä selviämään arkisista asioista. Osaat rakentaa paremmin, kun tiedät lujuuslaskusta jotain jne. Opettajana minulla on velvollisuus olla viemässä fysiikan ja kemian tietotaitoa eteenpäin, sillä siitä on hyötyä jokapäiväisessä elämisessä.
 

Aiheen opetuksen tavoitteet ja käytettävissä olevat opetusmateriaalit ja -resurssit

Oppimisvihkot ja toiminnallisten mittausten järjestämiseen tarkoitetut mittausvälineet. Kunkin aihealueen alussa pyydetään opiskelijaa miettimään ammatin näkökulmasta aihepiirin tärkeimmät tavoitteet ja kirjaamaan ne ylös. Tällä tavalla motivoidaan oppilaita liittämään fysiikan ja kemian aihealueet omaan tekemiseen. 

Mittauksia tehdään luokkahuoneissa ja niihin sopivissa ympäristöissä huomioiden turvallisuus. Tulisi myös pyrkiä viemään oppiminen autenttiseen ympäristöön. Autonkorjaajat voisivat tutkia heidän käyttämiä mittauslaitteita pienryhmissä ja tutkia laitteiden toimintaa fysiikan näkökulmasta. Olisi myös mielenkiintoinen tehtävä keksiä mittalaitteille uusia käytännön sovelluksia. Internet tarjoaa myös paljon käyttötietoa ja erilaisia malliesimerkkejä. 
 

Käsitys opetuksen ja ohjaamisen yleisistä päämääristä ja periaatteista

Opetus ja ohjaus tähtäävät oppilaan ammatilliseen kasvuun ja uusien asioiden oppimiseen ja omaksumiseen opiskelija omista persoonallisista lähtökohdistaan katsoen. Lähtökohtana ovat oppilaan omat uskomukset ja ennakkokäsitykset, jotka tiedostamalla voidaan lähteä kehittämään uutta. 

Opetuksen ja ohjauksen päämääränä ovat (Jyrhämä 2002):

1.      Mallin antaminen oppilaalle

2.      Ammatillisen itseluottamuksen kasvattaminen

3.      Vuorovaikutustaitojen oppiminen

4.      Reflektiotaitojen kehittyminen

5.      Vastuulliseen toimintaan kasvaminen 
 

Käsitys opetussuunnitelmasta ja sen rakenteeseen vaikuttavista periaatteista

Opetussuunnitelmassa otetaan huomioon ammatillinen suuntautuminen rakentamalla tunnit vastaamaan ammatillisia tarpeita. Jatko-opiskelu on monen oppilaan mielessä ja heidän näkökulmasta katsoen pitäisi opetussuunnitelmissa ottaa huomioon heitä motivoivat asiat. 

Melko paljon oppilasopettaja on itseopiskelut nämä vajaat puoli vuotta. Aluksi oli puurtaminen kasvatustieteiden parissa ja sen jälkeen oppimisympäristöt teemalla. Itseopiskelu on vastuunottamista omasta oppimisesta yhdistettynä motivaatioon ja haluun oppia uusia asioita. En ole vielä kenenkään opettajan kuullut sanovan, että opettajan työ olisi helppoa kesälomien odottamisen lomassa. Paremmin opettajan työ on jatkuvaa itsensä kehittämistä ja epävarmuuden sietämistä. Tuskin kahta samanlaista päivää, ryhmää, oppilasta tai opintojaksoa. Oppitunnit tuskin menevät suunnitelmien mukaan, siksi on pystyttävä tekemään suunnitelmiin joustoja tai tehtävä nopeita ratkaisuja. Itse luotan nopeisiin ratkaisuihin. 

Vuorovaikutuksen merkitystä ei voi aliarvioida. Vuorovaikutuksisella ohjaamisella saadaan aikaan oppimista ja luottamuksen kasvamista. Kuinka muuten voit arvioida oppimista tapahtuvan, ellet ole keskustele ja kysele oppijan kanssa. En usko minkään kehonkielen ratkaisevan kovin pitkälle oppimista, energinen ja osallistuva opetus on silti parempi kuin ei mitään. Siis juostaan jäniksenä rinnalla ja yritetään saada porukka maaliin luvatussa ajassa innokkaana itseensä luottaen.