Mietin nykyään usein,
miten oppilaat saadaan motivoitumaan opiskelusta. Lukiossa olen pannut merkille
outoa välinpitämättömyyttä opintoihin. Opettajalle jää tunne, että kouluun
tullaan viettämään kavereiden kanssa vapaa-aikaa ja odottamaan ruokatuntia. Näinhän
sen ei pitäisi mennä. Ei pidä unohtaa nuorten syrjäytymistä toisen asteen
koulutuksesta.
Mikä motivoi nuorta
opiskelussa? Siinä on hyvä kysymys. Tämän päivän Suomessa voit opiskella lukion
jälkeen yliopistossa vuosia, saamatta ensimmäistäkään palkkaa.
Ymmärrän täysin, että akateemista uraa arvostetaan ja toisaalta ammatillinen
koulutus nähdään luusereiden päivähoitopaikkana. Jo yläasteella kuulee luokassa
kommentteja oppilailta, että tuo menee amikseen, siitä tulee hyvä siivooja ja
uran huipulla saattaa päästä siivoustyönjohtajaksi. No, eihän pieni
kilpailu ole pahitteeksi, mutta kun sitä käytetään lyömiseen vyön alle, se jakaa
oppilaat voittajiin ja häviäjiin. Teineillä, jotka ovat hyvin
herkässä kasvuvaiheessa se johtaa pahimmillaan juuri eristäytymiseen,
syrjäytymiseen ja turhautumiseen.
Raha motivoi mielestäni
parhaiten ja siksi mietin, miksi toisen asteen koulutus ei voisi olla kaikille
palkallista harjoittelua ja opiskelua lukion oppimäärään tähdäten.
Työharjoittelu ja palkka saataisiin paikallisista yrityksistä. Samalla
yritykset saisivat työvoimaa kasvamaan ja oppimaan mahdollisimman varhain. Eikä
olisi nuorisotyöttömyyttä, joka näkyy joka keväisenä piikkinä koulujen
loputtua.
Koulutyö ja harjoittelu
jaksotettaisiin siten, että ryhmäkoot pysyisivät riittävän matalina. Jos
esimerkiksi paikkakunnalla toimii tietotekniikan yritys olen varma, että
halukkaita alalle suuntautuneita nuoria voi hakea harjoittelupaikkaa ja olla
yritykselle hyödyksi palkkansa edestä. Työpaikalle se vaatii työhön
perehdyttäjiä ja ohjaajia. siis työllistävä vaikutus.
Samalla periaatteella
toimivia kouluja olivat teollisuusoppilaitokset ja konepajakoulut. Tällöin
yritys antoi sekä teoreettista että käytännön työhön liittyvää opetusta
yrityksen tiloissa ja oppilas sai tältä ajalta oppilaspalkkaa. Osa jäi
yrityksen palvelukseen sen työntekijäksi ja osa jatkoi ylempiin oppiasteisiin.
Siis todettu toimivaksi jo aiemmin. Nyt teoreettinen opetus järjestettäisiin
oppilaitoksissa ja työharjoittelu yrityksissä, ellei yrityksellä ole jo
olemassa opiskelutiloja.